Robottien inhimillisyys on yrityksen perustajan Johanna Hemmingin mukaan tärkeää varsinkin, kun on kyse oppimisesta. Elias on kuitenkin selvästi robotin näköinen eikä pyri matkimaan ihmistä ulkoisesti. Inhimillisyyttä on lisätty äänen ja liikkeen kautta.

Robotin äänen painoa muutetaan eri kohderyhmien mukaan. Kun Elias opettaa aikuisia, sen puheääntä madalletaan. Näin robotista saadaan vakuuttavampi ja vähemmän lapsenomainen. Nuorempien oppilaiden kanssa käytetään valmiiksi ohjelmoituja oletusääniä.

Robotilta luonnistuu normaalit ihmismäiset liikkeet kuten kävely, istuminen ja pään kääntäminen. Elias osaa myös tanssia, vetää jumppaa ja soittaa ilmakitaraa. Pyydettäessä robotti flossaa ja däppää.

Elias esittelemässä däppäys taitojaan.

Hemminki ei kuitenkaan näe, että robotit voisivat korvata opettajan. Elias toimii luokassa yhtenä oppimisen välineenä. Robotti ei väsy jankkaamaan samoja asioita ja siitä voi olla hyötyä ryhmäkokojen kasvaessa suuriksi.

Varsinkin vanhemmat oppilaat näkevät robotin kännykän tai tabletin kaltaisena laitteena. Esikouluikäiset ja nuoremmat saattavat joskus ujostella robottia, kertoo Hemminki.

Nuoremmat näkevät robotin luokassa enemmän vertaisenaan.

”Aina ei ymmärretä, että kyseessä on robotti ja odotetaan, että sen kanssa voisi jutella niin kuin ihmisen kanssa,” Hemminki toteaa.

Hemminki toimi aikaisemmin suomen kielen opettajana maahanmuuttajille. Hän huomasi, miten vaikeaa puhumisen opettaminen oli ja alkoi miettimään eri ratkaisuja. Hänellä oli myös aikaisempaa kokemusta robottien kanssa työskentelystä.

Suomalainen pedagogiikka myy

Suomalaista koulutusta arvostetaan ulkomailla. Tämän Hemminki on huomannut esitellessään Eliasta eri maissa.

– Se on edelleen iso juttu muualla, vaikka me suomalaiset itse sitä arvostellaan ja nähdään niitä asioita, joita pitäisi kehittää,” Hemminki toteaa.

Robottia on pidettävä silmällä sen ollessa päällä, jotta se ei lähde liikkeelle kuullessaan puheen seasta käskysanoja kuten ”kävele.”