Maaliskuussa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra julkaisi selvityksen, jonka mukaan jopa 67 prosenttia poliittisesta suomenkielisestä somesisällöstä on oikeistolaista. Algoritmit antavat näkyvyyttä tunnepitoisille ja provosoiville poliittisille julkaisuille, koska ne aiheuttavat reaktioita ja saavat käyttäjän viettämään enemmän aikaa somealustalla.

Helsingin Yliopiston viestinnän lehtori Janne Matikaisen mukaan algoritmit todennäköisesti suosivat oikeistolaista sisältöä, koska ne syöttävät sisältöä sen mukaan, mihin katsoja reagoi.

–  Algoritmit aiheuttavat mielikuvan, että tällä tavoin monet muutkin ajattelevat. Ihmiset usein haluavat mukautua enemmistön mielipiteisiin, Matikainen toteaa.

Nuorten oma ajatusmaailma sekä sosiaalinen ympäristö vaikuttavat siihen, miten he suhtautuvat poliittisesti ohjailevaan sisältöön.

–  Jos esimerkiksi oikeistolainen sisältö uppoaa nuoreen helposti, taustalla on todennäköisesti jo valmiiksi samankaltaista ajatustapaa. Myös lähipiiri ja heidän suhtautumistapansa eri aiheisiin vaikuttavat ajatuksiin, Matikainen sanoo.

Sosiaalisesta mediasta saa myös luotettavaa tietoa ja riippumatonta uutisointia. Erityisesti poliittisia uutisia seuratessa täytyy pystyä tunnistamaan, mikä on uutinen ja milloin sisältöön vaikuttavat julkaisijan omat näkemykset.

Somen käyttö uutislähteenä vaatii kriittistä medialukutaitoa

Sitran tutkimuksen mukaan noin kolmasosa suomalaisista nuorista aikuisista kohtaa somessa säännöllisesti valetietoa, vihapuhetta tai salaliittoteorioita. Myös tekoäly on lisännyt ongelmallisen sisällön määrää.

Mediakasvatusseuran viestinnän ja mediakasvatuksen asiantuntija Johannes Repo muistuttaa, että somen käyttö luotettavana tietolähteenä vaatii tiedostavaa medialukutaitoa sekä ymmärrystä siitä, miten algoritmi toimii.

– On hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, miksi tämä palvelu antaa minulle juuri tällaista sisältöä nähtäväksi. Esimerkiksi TikTokin algoritmi alkaa kohdentamaan sisältöä käyttäjälle jo muutaman videon katsomisen jälkeen, Repo kertoo.

Some mahdollistaa vapaamuotoisen keskustelun, jossa tosiasiat voivat sekoittua mielipiteisiin. Sosiaalisen median keskustelutyyli on muuttunut yhä hyökkäävämmäksi, ja rakentava keskustelu on harvinaisempaa.

– Kynnys provosoivaan ulostuloon on matalampi, kun ei keskustella kasvokkain. Monet aiheet aiheuttavat jakautumista ja keskusteluun osallistuminen voi olla vaikeaa, kun pelkää leimaavaa vastaanottoa, Repo toteaa.