Näätäeläinten elinympäristöt yltävät ihmisasutuksienkin lähelle, vaikka lajien kannat ovat laskeneet monilla paikoilla.

Tämä käy ilmi noin kuukausi sitten julkaistussa Aalto-yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteisessä tutkimuksessa, missä kartoitettiin näädän, kärpän ja lumikon elinympäristöt ensimmäistä kertaa koko Suomessa.

Tutkimuksessa käytettiin Maanmittauslaitoksen lentolaserkeilausaineistoa (ALS), joka yhdistettiin Luonnonvarakeskuksen tekemiin lumijalanjälkitutkimuksiin. 

Kantojen laskuun ei ole vielä selvitetty tarkkaa syytä. Tutkimukseen osallistunut Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Andreas Lindén kertoo, että ainakin myyräkannalla ja ilmastonmuutoksella on ollut vaikutusta. 

– Vaatisi kyllä hyviä myyrävuosia. Toinen asia on ilmastonmuutos. Näätäeläimien kannalta on paha asia, kun laji on syksyllä jo valkoinen, mutta jos maa ei ole, niin tällöin pienet nisäkkäät jäävät helpommin petolinnuille saaliiksi, Lindén sanoo.  

Vaikka kannat ovat laskeneet, näätäeläimet eivät ole kokoaan katoamassa 

Vaikka kannat ovat laskeneet, lajeja voi kuitenkin havaita edelleen luonnossa. Kolmesta lajista etenkin näätä viihtyy tiheissä metsiköissä, missä on hyvä latvuspeittävyys. Tällä tarkoitetaan puiden latvojen peittämää osuutta. 

– Esimerkiksi täällä Helsingissä kyllä voi nähdä näätiä ihan ihmisasutusten lähellä. Tämä vaatii vain sen hyvän metsäalueen, mitä itseasiassa, vaikka kaupunkipuistoissa kuten Keskuspuistossa on, Andreas Lindén sanoo.  

Lindén on havainnut myös itse esimerkiksi näädän pääkaupunkiseudulla luonnossa. 

– Kesällä näin näädän Mustavuoressa, Vuosaaressa. Siellähän toki on hienoa metsäaluetta mutta siinä on kuitenkin myös asuinaluetta lähettyvillä, Lindén jatkaa.