Hongkongin kireä ilmapiiri tuntuu myös Suomessa

Suomessa asuva hongkongilainen harkitsee tarkoin kenen kanssa keskustelee maansa tilanteesta.

Hongkongilainen Timmy opiskelee helsinkiläisessä korkeakoulussa. Hän on seurannut tiiviisti netin välityksellä kotimaansa sekavaa tilannetta 8000 kilometrin päästä. Uutiskuvat poliisin väkivaltaisuuksista masentavat. Mielenosoituksia hän pyrkii katsomaan suorina lähetyksinä ollakseen varma tapahtumien aitoudesta.

Hän kokee Hongkongin sananvapauden kaventuneen protestiaallon myötä.

– Aiemmin tuntui, että sanan- ja lehdistönvapaus oli hyvällä tasolla. Nyt poliittisista kannanotoista Facebookissakin voi päätyä tekemisiin poliisin kanssa.

Suomessa Timmy ei ole kohdannut ongelmia puhuessaan maansa tapahtumista. Ilmapiiristä johtuen hän on varovainen kenen kanssa ottaa aiheen esiin eikä halua esiintyä nimellään tässä artikkelissa. Sosiaalisessa mediassa hän pidättäytyy jakamasta protesteihin liittyviä uutisia.

– Minulla on kiinalaisia Facebook-kavereita. Tiedän heidän näkemyksensä tästä asiasta enkä halua aloittaa riitaa.

Suomessa asuvia hongkongilaisia Timmy kuvaa pieneksi ja hajanaiseksi ryhmäksi. Tilastokeskus kirjaa hongkongilaiset kiinalaisiksi, joten heidän tarkka lukumääränsä ei ole viranomaisten tiedossa. Kansalaisaktivismi on vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa.

Timmyn mukaan maansa mielenilmausten ydin on demokratian lisääminen. Hongkongilaiset eivät tavoittele itsenäisyyttä. Mikäli Kiinan keskushallinto pitäisi sovitusta kiinni, Hongkong olisi tyytyväinen asemaansa.

– Tällä hetkellä meillä on enää “Yksi maa, puolitoista järjestelmää”.

Timmy ei usko protestien loppuvan, vaikka Lam eroaisikin. Lamia hän kuvaa Pekingin sätkynukeksi.

– Tilalle tulisi vain toinen carrielam. Tämä ei johtaisi muutoksiin pitkällä aikavälillä.

Ainoastaan Kiinan hallituksen linjan vaihtuminen voisi muuttaa tilannetta. Todennäköisempää on, että keskushallinto odottaa mielenosoittajien väsyvän ja lopettavan.

Timmy pohtii joulun viettämistä kotimaassaan. Hän uskoo mielenosoitusten jatkuvan tuolloinkin.

  • Hongkongin mielenosoitukset ovat jatkuneet kesäkuusta 2019 lähtien.
  • Hallintojohtaja Carrie Lamin ajama luovutuslaki olisi mahdollistanut rikoksesta epäilyiden hongkongilaisten luovuttamisen kiinalaisiin oikeusistuimiin.
  • Lain vastustuksesta alkaneet protestit ovat sittemmin laajenneet mielenilmauksiksi demokratian puolesta. Suomen hongkongilaiset järjestivät tukimielenosoituksen elokuussa Helsingin Narinkkatorilla.
  • Nykyisellään Hongkongin hallintojohtajasta äänestää vajaat 1200 vaalikomitean jäsentä alueen seitsemästä miljoonasta asukkaasta. Pääosin äänestäjät ovat Kiinan keskushallinnolle uskollisia eliitin edustajia.
  • Maan peruslaki, josta Iso-Britannia ja Kiina sopivat vuonna 1984, takaa demokraattiset vaalit osana ”Yksi maa, kaksi järjestelmää” – periaatetta.