Äänestäjät eivät usein huomaa vaalitaktikointia, kertoo äänestyskäyttäytymistä tutkinut väitöskirjatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta.

– Osa äänestäjistä on poliittisesti taidokkaampia ja he seuraavat politiikkaa aktiivisesti, joten he osaavat arvioida, kuinka realistisia vaalilupaukset ovat.

Äänestäjät, jotka kokevat vahvaa kuuluvuutta johonkin puolueeseen ja sen arvoihin, eivät välitä siitä, jos konkreettinen vaalilupaus ei lopulta toteutuisi.

– He eivät suhtaudu kriittisesti vaalitaktikointiin ja saattavat äänestää muista syistä. Kansainvälisessä vertailussa suomalainen äänestäjä ei ole yleensä se taktikoivin, sanoo Helimäki.

Suuret puolueet pyrkivät saamaan äänestäjiä puolelleen talouspolitiikan kysymyksissä, kertoo Helsingin yliopiston talouteen erikoistunut väitöskirjatutkija Antti Ronkainen.

Helsingin Sanomien helmikuisessa gallupissa kokoomus oli ensimmäinen ja perussuomalaiset toinen. Oppositiopuolueiden kannatus nousee lähes aina seuraavissa vaaleissa.

– Jos hallituksen päätöksiin ei olla tyytyväisiä niin silloin äänestäjät haluavat rangaista päätöksiä tehneitä hallituspuolueita ja antaa oppositiopuolueille mahdollisuuden tehdä asiat toisin, Helimäki kuvaa.

Oppositiopuolueiden hallitukseen kohdistama arvostelu vetoaa moneen äänestäjään. Yksi vaalitaktikoinnin tavoista on korostaa hallituksen tekemiä päätöksiä, joihin äänestäjät eivät ole tyytyväisiä.

– Perussuomalaisten ja kokoomuksen kritiikki on kohdistunut suoraan voimakkaaseen velkaantumiseen ja niiden vaaliohjelmansa rakentuvat kritiikin ympärille, Ronkainen kertoo.

Keinot talouden sopeuttamiseen vaihtelevat

Suurilla puolueilla on jaettu käsitys siitä, että talouden sopeutustoimia tarvitaan.

– Poliittista vääntöä käydään siitä, missä määrin sopeutukset koostuvat leikkauksista, veronkorotuksista ja työllisyystoimista, Antti Ronkainen sanoo.

Puolueilla on monenlaisia lupauksia talouteen liittyen. Osa puolueista on linjannut kohteita, joista ne eivät halua leikata. Ronkaisen mukaan puolueet tavoittelevat tälläisella taktikoinilla äänestäjiä.

Theodora Helimäki katsoo monen äänestäjän uskovan, etteivät taloudelliset lupaukset jää pelkiksi puheiksi, koska eduskunnan täytyy tulevalla vaalikaudella käsitellä velkaantumista.

Artikkelikuva: Matti Kilponen/Museovirasto, historian kuvakokoelma, CC BY 4.0