Kuntien ja kaupunkien ilmastotavoitteiden perusteella voi olla varma siitä, että kasvisruokien osuus kouluruokailussa tulee kasvamaan, kertoo Ruokakasvatusyhdistys Ruukun toiminnanjohtaja Silja Varjonen.

Kouluruoan kestävyyteen vaikuttaa esimerkiksi se, miten kunta kytkee kouluruokailun muihin kaupungin kestävyystavoitteisiin. Budjetilla on merkittävä vaikutus kouluruokaan. Varaako kunta rahaa esimerkiksi siihen, että henkilöstön osaamista kehitetään kasvisruoan valmistamiseen.

Maistuvan kasvisruoan tekeminen vaatii ammattitaitoa ja uskallusta. Pienissä kunnissa saatetaan pidättäytyä perinteisessä lihapainoitteisessä ruokakulttuurissa, sillä kasvisruoan pelätään menevän hukkaan.

Pienissä kunnissa yksi henkilö voi vastata koko koulun ruokailusta

Varjosen mukaan kouluruoan kestävyydessä on isoja alueellisia ja kunnallisia vaihteluita. Hänen mielestään suurissa kaupungeissa huomioidaan raaka-aineiden kestävyyttä ja hankintoja tehdään fiksusti. Perässä tulevat pienemmät kunnat, joissa ei välttämättä ole samanlaista osaamista esimerkiksi ruokalistojen suunnittelemisessa.

Erityisesti pienissä kunnissa kouluruokatarjonta saattaa olla henkilösidonnaista, kertoo Varjonen. Joskus yksi henkilö voi vastata tarjonnasta, hankinnoista ja ruokalistoista. Myös koulun muiden aikuisten asenteisiin täytyy vaikuttaa.

Päättäjätasolla vaaditaan rohkeutta, toteaa Varjonen.

– Esimerkiksi Helsingissä ja muissakin kunnissa politiikka maidon ja lihan vähentämiseen kouluruokalistoilla on ollut kunnianhimoista. Tällaiset kuntavaltuustojen päätökset tukevat ruokapalvelutoimijoita tekemään pitkäaikaistakin muutosta.

Varjosen mielestä yksi avain kouluruoan kestävyyden kehitykseen olisi se, että ruokailuun suhtauduttaisiin osana koulutoimintaa ja kasvatusta.