Digitaaliset palvelut eivät ole tällä hetkellä energiatehokkaita

Internetin ja sitä tukevien järjestelmien hiilijalanjälki on tutkimusten mukaan jo suurempi kuin lentoliikenteessä.

Digitaalisia palveluita ovat esimerkiksi erilaiset mobiilikäyttöön suunnitellut sovellukset, verkkopalvelut ja erilaiset verkkoon sijoittuvan yritystoiminnan ja sähköisen asioinnin ratkaisut.

Digitaalisten palveluiden energiankulutus lisää hiilidioksidipäästöjä ja palveluiden käyttömäärän kasvaminen kasvattaa energiankulutusta entisestään. Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professorin Jukka Mannerin mukaan vastuu digitaalisten palveluiden energiatehokkuudesta on niiden tuottajilla:

− Kuluttajan on hirveän vaikea vaikuttaa siihen. Ainoa asia, mitä kuluttajana voi tehdä, on käyttää laitteita vähemmän. Sisällöntuottajat voisivat tuottaa dataa säästäviä palveluja. On paljon palveluita, jotka ovat täynnä turhaa dataa ja esimerkiksi väärän kokoisia kuvia. Myös videoita pystyttäisiin tuottamaan pienemmällä dataliikenteellä.

Samoilla linjoilla on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n johtava tutkija Timo Seppälä. Kuluttaja tekee omat päätökset, kuinka paljon käyttää tuotteita, mutta hänellä ei ole valtaa siihen, miten palvelu on kehitetty.

Seppälän mukaan digitaalisten palveluiden energiatehokkuuden parantamiseksi olisi ainakin kaksi keinoa. Yksi keino olisi suunnitella ohjelmistot siten, etteivät ne kuluttaisi nykyiseen malliin. Toinen keino olisi rajoittaa verkkomainontaa: verkkosivulla ei tarvitsisi esimerkiksi näyttää 4k- tai 8k-kuvaa tai -videota, eli toisin sanoen kuvien vaatimustasoa voitaisiin laskea.

− Kun mennään kuvan osalta tarkempaan kuvaan, niin mobiililaitteella sellainen ei hyödytä enää mitään. Ihmissilmä ei näe enää mitään eroa. Nopeus ja tarkkuustaso ovat riittäviä pienemmilläkin tehokkuuksilla, Seppälä kertoo.

Internetliikenteen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viidessä vuodessa

Vaikka Suomessakin eletään energiakriisin aikaa, digitaalisten palveluiden osuudesta energiankuluttajana ei puhuta juurikaan. Manner arvelee, ettei ongelmaa ymmärretä eikä hahmoteta.

− Kun puhutaan esimerkiksi sähkökriisistä, niin sähkölasku näkyy kuluttajalle. Jos käytät kännykällä digitaalisia palveluita, niin kännykkä ei kuluta paljon energiaa. Datakeskus on se, mikä sitä energiaa kuluttaa, etkä näe sen kulutusta.

Sähköistymisen ja verkkoistumisen on toivottu ratkovan ekologiaan liittyviä ongelmia niiden luomisen sijaan, mutta digitaalisillakin palveluilla on oma hiilijalanjälkensä.

Tietoliikenneyritys Ciscon mukaan internetissä kulkevan tietoliikenteen määrä kasvaa tämän vuoden aikana 4,8:ään zettatavuun. Määrä on kolminkertainen vuoteen 2017 verrattuna.

Internetin hiilijalanjälki on tutkimusten mukaan jo suurempi kuin lentoliikenteessä: vuonna 2018 2,4 prosenttia kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä tuli lentoliikenteestä, kun taas 3,7 prosenttia päästöistä tuli internet-liikenteestä.

Vuosi Internetliikenteen määrä

1992    100 gigatavua vuorokaudessa

1997    100 gigatavua tunnissa

2002   100 gigatavua sekunnissa

2007   2 000 gigatavua sekunnissa

2017    46 600 gigatavua sekunnissa

2022   150 700 gigatavua sekunnissa (arvio)

Taulukon lähde: Cisco VNI, 2018.