Eduskuntavaalit käydään vilkkaan lakkokevään keskellä – miksei lakoista puhuta politiikassa?

Puolueet eivät ole ottaneet käytännössä ollenkaan kantaa lakkoihin. Tutkijan mukaan kyse voi olla kannanottojen välttelemisestä ja yhteiskunnallisesti poikkeuksellisista ajoista. 

Työriitoja on ollut kuluvana talvena runsaasti. Lakossa ovat olleet esimerkiksi linja-autohenkilökunta, kaupan ala sekä korjaamotyöntekijät. Viime aikoina lakkovaroituksia ovat antaneet myös Rautatiealan unioni sekä kiinteistöpalveluala. Sosiaali- ja terveysalan lakko sai viime vuonna eduskunnan valmistelemaan jopa kiistellyn potilasturvallisuuslain.

Vaalien lähestyessä puhetta lakkojen puolesta tai vastaan ei kuitenkaan ole kuultu puolueilta juuri ollenkaan. Vaaliohjelmissa ainoastaan Liike Nytin sekä Suomen kommunistisen puolueen ohjelmassa mainintaan sanalla ”lakko”. Nämä ohjelmat edustavat vastakkaisia näkemyksiä. Työstä itsessään kaikkien puolueiden vaaliohjelmissa kuitenkin puhutaan laajasti.  

Tampereen yliopiston politiikan tutkijatohtori Aino Tiihonen arvioi, että taustalla on halu välttää liian voimakkaita kannanottoja sekä käynnissä olevat poikkeukselliset ajat. 

Turvallisuuspoliittinen tilanne on epävakaa, ja samalla jännitetään esimerkiksi miten Euroopan korkotason käy. Vaaleihin on toki aikaa ja isommat vaalitentit ovat vielä edessä. Asiasta saatetaan siis keskustella vielä, Tiihonen pohtii. 

Inflaatio ja erimielisyydet

Myös inflaatio voi olla Tiihosen mukaansa syy vähäiselle puheelle työriidoista. Hinnat ovat nousseet läpi yhteiskunnan, eikä palkkakehitys ole seurannut samassa suhteessa. Asia siis koskee laajasti äänestäjiä. 

Poliitikkojen on hankala ottaa enää kantaa tiettyjen ammattiryhmien puolesta, kun inflaatio alkaa koskettaa niin laajasti monia äänestäjiä. 

Työriidat myös jakavat mielipiteitä kansan keskuudessa. Osa on ehdottomasti lakkoilun puolella ja osa taas vastustaa niitä jyrkästi. Yksittäiset poliittiset päätökset, kuten lakko-oikeuden rajaaminen, voivat siis vaikuttaa myös äänestyspäätökseen. 

Kasvava trendi tekemissämme tutkimuksissa on se, että yksittäiset poliittiset tapahtumat ja asiakysymykset vaikuttavat äänestyspäätöksen taustalla niin ehdokkaan kuin puolueen osalta enemmän kuin aiemmin, Aino Tiihonen kertoo.   

Tilastollisesti työtaisteluiden määrä on kuitenkin laskenut vuosikymmenten takaisista luvuista roimasti. 2000-luvulla eniten työtaisteluita on ollut teollisuuden aloilla sekä kuljetus- ja varastointialoilla.  

Työtaistelujen lukumäärä vuosina 1981-2021. Työtaisteluiden määrät ovat laskeneet 1980-luvun tuhansista muutamiin kymmeniin 2020-luvulle tultaessa.