Ehdotonta vaalikaranteenia on demokraattisessa mediassa mahdotonta toteuttaa

Sosiaalinen media on kasvava kampanjointialusta vaaliehdokkaille.

Perinteisen median tukipilarina pidettyä vaalikaranteenia ei useilla mediataloilla enää ole.

– Ehdokkailla ei ole kieltoa esiintyä Ylen ohjelmissa, päinvastoin. Poliittinen toimintahan on länsimaisen demokratian ydintä, kertoo Ylen journalististen standardien ja etiikan päällikkö Timo Huovinen.

Keskustelu Ylellä pyritään tuottamaan niin, ettei siitä ole erityistä etua yksittäisille puolueille.

Tunnetut poliitikot ovat yhteiskunnallisen painoarvonsa takia usein esillä, mutta myös pienpuolueiden ehdokkaille annetaan tilaa esimerkiksi järjestämällä oma vaalitentti.

– Pyrimme tuomaan heidänkin näkemyksiänsä esille ja jättämään ratkaisun äänestyspäätöksestä katsojalle, Huovinen kertoo.

Vaalikaranteenilla tarkoitetaan vaaleja edeltävää ajanjaksoa, jolloin organisaatiot eivät anna ehdokkaille julkisuutta. Yhteistä sääntöä karanteenista ei Suomessa ole.

Myös Ylen toimittajia lähtee ehdokkaiksi säännöllisesti. Huovinen painottaa, että ehdokkaan on suotavaa kertoa aikomuksestaan osallistua vaaleihin mahdollisimman pian. Kysymys ei siis ole siitä, milloin ehdokkuus virallistetaan.

Poliittinen osallistuminen on jokaisen kansalaisen oikeus ammatista riippumatta, joten ehdokkaan lomautus tai irtisanominen ei ole mahdollista. Toimittaja voidaan esimerkiksi siirtää muihin tehtäviin vaalien ajaksi.

– Pitää toimia tapauskohtaisesti. Yleläisyydestä ei saa olla erityistä etua suhteessa muihin ehdokkaisiin, Huovinen sanoo.

Vaalikaranteeni on aiheellinen myös politiikan ulkopuolella

Mediajulkisuus on entistä yleisempi reitti poliittiseksi vaikuttajaksi, sillä ihmiset äänestävät tuttuja kasvoja. Siksi ehdokkaiden ylimääräinen esittely pyritään karsimaan myös viihteen puolella.

– Myös ammatti- ja viihdelehdet noudattavat samoja periaatteita, vaikka niissä ei käsiteltäisikään politiikkaa, arvioi toimittaja Salla Nazarenko media-alan ammattijärjestö Journalistiliitosta.

Sosiaalinen media on kasvava kampanjointialusta politiikkaan pyrkiville. Silti Nazarenko näkee selkeän rajan perinteisen median ja somen välillä.

– Eihän ehdokas omilla some-sivuillaan esimerkiksi kritisoi itseään, Nazarenko huomauttaa.

Tämä jää perinteisen median tehtäväksi.