Tutkimuksessa tutkittiin 42 yhteiskunnallisesti merkittävän organisaation digitaalista kehitystä. Heikoimman tuloksen sai julkisen sektorin erikoissairaanhoito, jossa parannettavaa löydettiin erityisesti verkkosivujen käytettävyydessä ja palvelun valinnan opastuksessa. Syynä tilanteeseen kerrottiin olevan pitkittynyt SOTE-ratkaisu.

TerveyskyläPRO:n kehittämispäällikkö Minna Ervast Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä tunnustaa digitaalisen kehityksen laahanneen perässä. Tarkkaa syytä hän ei osaa sanoa, mutta huomauttaa että sairaanhoidon piirissä halutaan ensisijaisesti panostaa laadukkaaseen asiakaskokemukseen.

– Tällä alalla digitaalisten palveluiden merkitys on erilainen kuin muilla organisaatioilla, esimerkiksi pankeilla. On otettava huomioon myös ikäihmiset ja palveluiden tarjoaminen heille, kertoo Ervast.

Digitaalisten palveluiden puutteisiin on herätty 2016, jolloin sosiaali- ja terveysministeriö lähti rahoittamaan digitalisaatiota edistäviä hankkeita. Yksi hankkeista oli Virtuaalisairaala 2.0. jossa rakennettiin Terveyskylää. Terveyskylä on julkisen erikoissairaanhoidon avoin verkkopalvelu, jonne erikoislääkärit, terapeutit ja hoitajat ovat tuottaneet terveysneuvontaa ja omahoito-ohjeita. Kylän sisällä toimii 33 eri taloa, joista löytyy kohdennettua tietoa kansalaisille.

– Palvelua ei vielä kuitenkaan tunneta tarpeeksi ja teemme töitä kansallisen näkyvyyden suhteen, kertoo Ervast.

Muita digitaalisia hankkeita ovat esimerkiksi ODA-hanke, jossa uudistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintamalleja. Hankkeessa rakennetaan sähköistä palvelukokonaisuutta, Omaolo-palvelua, joka hyödyntää ammattilaisten järjestelmissä olevaa tietoa ja asiakkaiden itsensä tallentamaa hyvinvointitietoa. Omaolon myötä uudistuvat niin asiointi kuin tiedonsaantikin.

Tutkimuksen mukaan digitaalisissa kanavissa oli kehitettävää muun muassa palvelutietojen saatavuudessa. Myös digitaalisen asiakaspalvelun vaihtoehdot olivat puutteelliset.