Generatiivinen tekoäly yksilöllistää ja tehostaa terveydenhuoltoa

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen analyytikkajohtaja pohtii, voisiko julkinen terveydenhuolto toimia tulevaisuudessa kuten suoratoistopalveluiden suosittelut.

Tulevaisuudessa generatiivinen tekoäly lisää terveydenhuollon tuottavuutta. Generatiivisella tekoälyllä tarkoitetaan uudenlaista tekoälymallia, joka osaa kouluttaa itseään ja luoda sisältöä sille syötetyn ohjeistuksen ja olemassa olevan datan perusteella.

Generatiivisesta tekoälystä toivotaan apua esimerkiksi tutkimuspuolella mallinnukseen ja tilastotieteellisiin tukitoimiin.

Lääkärit voivat jo nyt käyttää tekoälyä päätöksenteon tukena. Tulevaisuudessa tekoälylle saatetaan ulkoistaa niin terveydenhoidon tukitehtäviä kuin vaativia diagnostisia prosesseja.

Helsingin ja Uudenmaan sote-yhtymässä (HUS) pyritään ratkaisemaan merkittäviä mutta kohtuullisen yksinkertaisia ongelmia tekoälyn avulla.

– Tekoälyn avulla pyritään vapauttamaan työntekijöitä mielekkäämpiin tehtäviin, HUS:n Neurokeskuksen osastonylilääkäri Miikka Korja kertoo.

Korjan mukaan tekoälyn kehityksen tavoitteet ja prioriteetit vaihtelevat sen mukaan, keneltä kysyy. Siitä toivotaan henkilöstövajeen paikkaajaa, mutta samalla sen uskotaan tekevän terveydenhuollosta luotettavampaa.

– Moni prosessi tulee standardoitua tekoälyn avulla ja inhimillisten virheiden määrä minimoituu, Korja sanoo.

Ihannetilanteessa tekoälyllä olisi laaja pääsy potilaan kaikkiin terveystietoihin, pohtii Varsinais-Suomen hyvinvointialueen analytiikkajohtaja Arho Virkki. Näin terveydenhuoltoa voitaisiin yksilöidä paremmin. Jos sallittaisiin tekoälyn pääsy kaikkiin terveystietoihin, voitaisiin luopua perinteisistä luokittelutekijöistä ja luotaisiin parempi kuva yksilön terveydentilasta.

Tietoturva generatiivisen tekoälyn kehittämisen keskiöön

Lukuisista mahdollisuuksista huolimatta tekoälyn käyttöön sisältyy myös huolenaiheita. Esimerkiksi suosittu GPT-4-kielimalli saattaa käyttää olemassa olevien faktojen lisäksi lähteinä itse keksimäänsä dataa.

Koska kielimalli opettaa itse itseään, vie virheellisten opittujen mallien korjaaminen aikaa ja vaatii manuaalista työtä. Vaikka tekoälyllä saa tasaista ja standardoitua tulosta, ei sekään ole erehtymätön.

– Nykykäsityksen mukaan eettisiä päätöksiä ei voi ulkoistaa koneelle. Kone voi kertoa faktat ja todennäköisyydet, mutta vastuu on loppupeleissä ihmisellä, Virkki sanoo.

Tekoälyä kehitettäessä myös tietoturvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ihmisestä kerättävää dataa kertyy koko elämän ajalta. Jos tekoälylle annetaan vapaa pääsy potilasdataan, tulee potilasdatan anonymiteettia suojella, Virkki toteaa.

Suomessa tehdään parhaillaan esiselvitystä tekoälyn käyttötapauksista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tavoitteena on tutkia, miten lakeja tulisi muuttaa, jotta tekoälyä voitaisiin paremmin hyödyntää.

Selvitystä varten on pyydetty tietojen muun muassa hyvinvointialueilta. Esiselvitystyö valmistuu helmikuun lopussa.

 

Generatiivinen tekoäly vaatii uusia lakeja ja asetuksia

  •  Terveydenhuollon ja tekoälyn kannalta oleellista lainsäädäntöä on muun muassa tietosuojala-asetuksessa, toisiolaissa ja asiakastietolaissa.
  • Euroopan unionin tekoälyasetus hyväksyttiin helmikuussa 2024. Asetuksella pyritään luokittelemaan ja sääntelemään tekoälyapplikaatioita niiden potentiaalisen riskin perusteella.
  • Euroopan unioni valmistelee terveysdataan liittyvää asetusta, jonka tavoitteena on mahdollistaa potilastietojen vapaa liikkuminen EU:ssa ja edistää EUn laajuista tutkimusdatan käyttöä. Asetuksen on määrä valmistua vuoden 2024 aikana.
  • Terveysdata-asetuksen lopullinen sisältö on vielä terveysalan asiantuntijoillekin epäselvä. Asetus vaikuttaa siihen, miten terveysdataa voidaan käsitellä.

Lähteet: STM:n neuvotteleva virkamies Outi Äyräs-Blumberg; Euroopan komissio