Helsingin Seudun Liikenteen vyöhykeuudistuksen myötä matkustusvyöhykkeet muuttuvat, ja vanhat vyöhykenimet poistuvat käytöstä. Uudet vyöhykkeet ovat nimeltään A, B, C, ja D. Matkustusvyöhykkeiden rajat muuttuvat kaareviksi, ikään kuin kehätiet. Poikkeuksena tähän ovat idässä suurimman osan Tuusulasta, Keravasta, ja Sipoosta ja lännessä Siuntion ja Kirkkonummen kattavat D-lisävyöhykkeet. D-vyöhykettä lukuun ottamatta uudet liput kattavat vähintään kaksi vyöhykettä.
Pitkä tie
Vyöhykemallia alettiin suunnitella Kaarimalli-nimisenä jo vuonna 2006.
— Sykäyksen uudistukselle antoi se, että aloimme samaan aikaan tehdä myös isoa lippu- ja informaatiojärjestelmäuudistusta. Vyöhykeuudistuksen käyttöön tuomisessa on kestänyt, koska tuossa lippu- ja informaatiojärjestelmäuudistuksessa on mennyt enemmän aikaa kuin mitä ajattelimme – niin kuin näissä teknisissä käyttöönotoissa usein käy, kertoo vyöhykeuudistuksen projektipäällikkönä puolitoista vuotta toiminut Eeva Jakobsson.
Projektipäällikkö Eeva Jakobsson toivoo, että uudistuksen käyttöönotto sujuu hyvin.
Asiakkaita kuunneltiin paljon uudistuksen suunnittelussa. Keskiössä olivat asiakkailta tulleet toiveet siitä, että kuntarajat ylittävät matkat halpenisivat. Toinen asia oli se, että lippujärjestelmien nimet olivat todella epäselvät.
— Tarkastajat törmäävät vielä tänä päivänäkin siihen, että ihmiset eivät tiedä mikä on esimerkiksi Lähiseutu 2:n ja 3:n ero. Vyöhykkeitä kuvaavat kirjaimet ABCD ovat huomattavasti helpommat omaksua, Jakobsson kertoo.
Lisäksi esimerkiksi yli 30-vuotiaiden opiskelijoiden toiveita on kuunneltu: uudistuksen myötä myös he saavat opiskelija-alennusta.
Testikierroksista lisätietoa
Asiakkaat otettiin mukaan tekemiseen kutsumalla noin 50 ihmistä keskustelemaan siitä, mitkä asiat suunnitellussa mallissa ovat hankalia hahmottaa. Myöhemmin nämä samat ihmiset tekivät koematkan: HSL laittoi heitä varten pysäkeille ja sovelluksiinsa sellaisen näkymän, että ikään kuin vyöhykeuudistus olisi jo tapahtunut. Tämän avulla HSL sai lisää tietoa siitä, missä asioissa on vielä parantamisen varaa.
Näiden tietojen pohjalta pystyttiin arvioimaan, miten ihminen omaksuu vyöhykemallin. Hyväksymisprosessissa kestää: keskimäärin noin kaksi kuukautta. Huomionarvoista on kuitenkin se, että suurin osa kävi läpi eräänlaisen kyseenalaistamisvaiheen.
— Alettiin keksimään kostosuunnitelmia, että ”minä kävelen ja menen autolla ja pyörällä”, Jakobsson naurahtaa.
Ajan kuluessa suurin osa testiryhmäläisistä kuitenkin hyväksyi uudistuksen, varsinkin tajutessaan sen tuomat mahdollisuudet, kuten laajat matkustusalueet.
— Tällä hetkellä me näemme sen livenä, tämä sama mitä me siinä testissä nähtiin. Ihmiset prosessoivat vielä asiaa, kun me vasta julkaisimme uudistuksen käyttöönottopäivän, Jakobsson sanoo.
HSL:llä ollaan varauduttu siihen, että asiakaspalvelun tarve nousee valtavasti, mutta toistaiseksi on ollut yllättävänkin hiljaista. HSL:n palautejärjestelmään tulee vuosittain noin 60 000 yhteydenottoa, ja vyöhykemallista on tullut noin 2000 viestiä. Esimerkiksi HSL-sovelluksen käyttöönoton yhteydessä palautteita tuli kymmeniä tuhansia.
Kahden kaaren malli
Eräs ihmisiä närkästyttänyt asia on, että vyöhyke D:tä lukuun ottamatta yksittäiselle vyöhykkeelle ei saa ostettua lippua. Tämä oli Espoon, Vantaan, ja Helsingin kaupunkien toive. Kahden kaaren mallilla kuntarajoja saa häivytettyä, ja liikenteestä tulee seudullista.
— Jos yksittäin myytäisiin näitä vyöhykkeitä, niin sittenhän meillä olisi esimerkiksi kahden, neljän, kuuden, ja kahdeksan euron hintaisia lippuja. Muuten kiva, paitsi jos haluat oman kuntasi sisällä mennä tiettyyn paikkaan. Voikin käydä niin, että joudut maksamaan enemmän, jos matkan aikana käväisetkin toisella vyöhykkeellä. Silloin kunnan sisälle tulee hintaporras, ja se taas ei ole kivaa, Jakobsson selittää.
Käyttöönottopäivä lähestyy
HSL aloittaa kampanjoinnin muutoksesta huhtikuun puoleenväliin mennessä muun muassa jakamalla koteihin infolehden. HSL on myös käynyt erilaisissa alueellisissa kerhoissa – esimerkiksi seniorikerhoissa – kertomassa vyöhykeuudistuksesta.
Aloituspäivä valikoitui käytännön syistä.
— Emme halunneet venyttää sitä enää kesään. Halusimme sen mahdollisimman pian, mutta tässä sitten on pääsiäinen ja vaalit välissä. Joka tapauksessa sen piti olla viikonloppu; lauantai antaa meille enemmän liikkumavaraa, jos jotain tapahtuu, kun liikennettä ei ole yhtä paljon kuin arkena.