Arktisen alueen lämmetessä kesät kuumenevat ja sademäärät kasvavat. Muuttuvat olosuhteet suosivat tauteja levittäviä verta imeviä hyönteislajeja.
– Poro voi keskikesän pahimpaan räkkä- eli hyönteisaikaan saada 8000 hyönteisten pistoa tunnissa, kertoo eläinlääketieteen tohtori Sauli Laaksonen.
Urallaan Laaksonen on toiminut parasitologian tutkijana ja hän on hirvieläinsairauksien dosentti.
Uusiin tauteihin lukeutuvat virusperäiset sinikielitauti, sekä Länsi-Niilin tauti. Kumpikin voi johtaa poron kuolemaan.
– Hyönteisvälitteisiä taudinaiheuttajia pidettiin ennen trooppisten alueiden ongelmana.
Porot hakevat suojaa toisistaan hyönteisiä vastaan. Usean sadan yksilön porotokat pakenevat hyönteisparvia aukeille ja tuulisille alueille, jolloin yksittäinen poro pääsee vähemmällä.
Ilmaston lämpenemisen myötä myös valkohäntäpeura muuttaa yhä pohjoisemmaksi. Valkohäntäpeura on isäntälaji monille sellaisille taudinaiheuttajille, jotka voivat Laaksosen mukaan siirtyä myös poroihin. 1930-luvulla valkohäntäpeura toi imusuonimadon Suomeen. Tällä hetkellä loinen on levinnyt koko poronhoitoalueelle.
Porolle vaarallisiksi todetut virustaudit ovat uhkia, joihin viranomaiset Laaksosen mukaan varautuvat jatkuvasti. Ruokavirasto seuraa kaikkien eläintautien tilannetta.
– Eläinlääkärit sekä poronomistajat ovat koulutettuja ja valppaina reagoimaan mahdollisessa tartuntatilanteessa.
Laaksonen lisää, että porotutkimus tarvitsisi enemmän rahaa ja tekijöitä, jotta ilmastonmuutokseen voitaisiin varautua paremmin.
Uusia virustauteja
- Sinikielitauti on lämpimissä ja kosteissa olosuhteissa viihtyvän polttiaisen levittämä virustauti. Tyyppilisiä oireita ovat vaikeutunut hengitys, sinertävä kieli ja suun haavaumat. Hirvieläimillä taudinkuva vaihtelee korkeasta kuolleisuudesta oireettomiin kantajaeläimiin.
- Länsi-Niilin tauti on hyttysen levittämä, syyskesän ja syksyn virustauti, jota esiintyy Euroopassa. Hirvieläimillä on todettu kuolemaan johtaneita sairastumisia. Poroa pidetään herkkänä taudille.
Lähteet: Jahtimedia.fi, Ruokavirasto.fi