Ihanteellinen vaalikone antaisi käyttäjälle vallan vaikuttaa sisältöihin ja algoritmeihin

Vaalikoneita kulutetaan runsaasti Suomessa. Monimutkaiset väitteet kuitenkin vaikeuttavat vastaamista ja se voi vääristää tulosta merkittävästi.

Vaalikone on demokratiainnovaatio, joka helpottaa parhaimmillaan päätöksentekoa, sanoo Helsingin yliopiston politiikan tutkimuksen väitöskirjatutkija Veikko Isotalo.

Mediatalot voisivat olla hänen mukaansa vieläkin avoimempia algoritmien toiminnan ja kysymysten valinnan osalta. Algoritmilla tarkoitetaan kaavaa, joka laskee vastausten tulokset.

Algoritmien läpinäkyvyyttä lisää se, että sen toimintaa selitetään auki ja kaikki vastausaineistot ovat vastaajan käytettävissä.

– Ihmisten tulee pystyä arvioimaan, toimiiko vaalikone niin kuin se on suunniteltu.

Vastaajan on myös tärkeää tietää, mitä kysymyksillä tarkoitetaan ja miten algoritmit arvottavat käyttäjän vastaukset. Väitelauseiden taustoittaminen helpottaa jo itsessään ymmärtämistä.

Isotalo kertoo, että esimerkiksi turkistarhausväittämät mittaavat vastaajan ympäristöarvoja. Mieltymys vahvoihin johtajiin yhdistyy autoritaarisiin arvoihin.

Tutkija siirtäisi enemmän valtaa tekijöiltä käyttäjille. Käyttäjä voisi esimerkiksi valita, millaisia painotuksia algoritmi tekee eri arvo- ja asiakysymyksissä.

Kuvassa Helsingin yliopiston politiikan tutkimuksen väitöskirjatutkija Veikko Isotalo

Veikko Isotalo on mukana Sitran rahoittamassa avoimen vaalikonealustan kehityshankkeessa ja Koneen Säätiön rahoittamassa Nuorten vaalikone -tutkimushankkeessa. Tutkimushanke selvittää vaalikoneiden käyttötapoja.

Vaalikonevertailu kannattaa

Vaalikoneet ovat mediataloille tärkeä tuote, joita ne haluavat kehittää. Helsingin Sanomat julkaisi helmikuussa uudistetun vaalikoneen, jonka kehittämisessä Isotalo on ollut myös mukana.

Tuloksen visualisointi auttaa äänestäjää tulkitsemaan saatua tulosta ja vertailemaan paremmin ehdokkaita. Helsingin Sanomien vaalikoneessa pyritään visualisoinnin avulla näyttämään vastaajan ja ehdokkaan väliset erot.

Hyvin laaditussa vaalikoneessa väittämät liittyvät tulevalla vaalikaudella tehtäviin päätöksiin. Väitteillä tulisi olla joko taloudellista merkitystä tai herättää suuria tunteita äänestäjissä.

Vaalikoneissa esiintyvien arvo- ja asiakysymysten hyvästä määrästä käydään jatkuvasti keskustelua.

Arvokysymysten etu on siinä, että ne auttavat äänestäjää saamaan selville, millaisista lähtökohdista ehdokkaat tekevät tulevia päätöksiään.

Äänestäjän kannattaa myös kokeilla eri vaalikoneita vertailun vuoksi.

– Jopa muutamien väitteiden vaihtaminen voi vaikuttaa dramaattisesti siihen, millaisia tuloksia vaalikoneesta saadaan, kertoo Isotalo.

Hän toivoo, että ehdokkaiden vastauksia voisi vertailla ilman vaalikoneeseen vastaamista.

Tästä pääset politiikan tutkimuksen tutkimusartikkeliin, Tilastokeskuksen tutkimukseen, sekä Helsingin Sanomien – ja Ylen vaalikoneisiin.

Suomalaiset ovat vaalikonekäyttäjien kärkikastia

 

  • Suomalaiset vaalikoneet ovat poikkeus kansainvälisessä vertailussa. Monien muiden maiden vaalikoneissa pyritään tarjoamaan äänestäjälle sopiva puolue. Suomessa ehdokkaat ovat tyypillisesti keskiössä.
  • Toinen erikoisuus piilee sen täyttötavassa, sillä Suomessa ehdokkaat pääsevät antamaan vastauksensa vaalikoneisiin. Monissa maissa asiantuntijat tekevät sen puolueiden puolesta. Tällä halutaan saada todellisempi kuva puolueista ja tehdä eroja niiden välille.
  • Politiikan tutkimuksissa on havaittu, että suomalaiset ja hollantilaiset ovat kansainvälisessä vertailussa innokkaimpia vaalikoneiden käyttäjiä. Suomessa suurin käyttäjäryhmä on 25–34-vuotiaat.
  • Tilastokeskuksen mukaan jopa 60–70 prosenttia alle 34-vuotiaista käytti ainakin yhtä vaalikonetta viime eduskuntavaalien alla. Vähiten niitä käytetään vanhemmissa ikäluokissa.
  • Ylen ja Helsingin Sanomien vaalikoneet ovat suosituimpia suomalaisten käyttäjien keskuudessa. Yle tekee tänä vuonna yhteistyötä kymmenen maakuntamedian kanssa.