Yleisö pääsee kuuntelemaan artisteja maksutta, mutta järjestäjille keikoista syntyy suuria kuluja. Kun pääsymaksua ei peritä, rahoitus on järjestettävä muilla tavoin, kuten ravintolamyynnillä ja kaupungin tuilla.

Helsingissä kaupunki on ilmaiskeikkojen merkittävä rahoittaja. Helsingin kaupungin erityissuunnittelija Anna Dantchev kertoo, että tuki on mahdollista taide- ja kulttuuriavustuksilla. Dantchevin mukaan kaupunki tarjoaa myös tiloja keikkojen järjestämiseen. Tällainen on esimerkiksi Suvilahdessa sijaitseva Tiivistämö.

Ilmaiskeikkoja järjestetään ilman voitontavoittelua

Yksi Helsingissä ilmaiskeikkoja järjestävistä tahoista on Un1ty W0rks -kollektiivi. Toiminnan päätuottaja Onni Saarela kertoo, että tavoitteena on luoda parempi kulttuuriala ja tarjota nuorille matalan kynnyksen kulttuuria. Tapahtumia ei järjestetä ensisijaisesti taloudellisen voiton vuoksi. Keikat mahdollistetaan kaupungin tuilla ja sponsoreiden avulla.

– Saamme korvausta. En välttämättä puhuisi tuotosta, mutta kyllä jokaisesta tapahtumasta vähän jää käteen, Saarela kertoo.

Saarelan mukaan ilmaiskeikkojen järjestäminen ei ole taloudellisesti tuottavaa, mutta kulttuurin mahdollistaminen useammalle tekee toiminnasta kannattavaa.

– En tee tapahtumia rahankiilto silmissä, vaan itselleni tämä on intohimo, Saarela toteaa.

Seuraava Un1ty W0rksin järjestämä ilmaiskeikka pidetään Tiivistämöllä 27. helmikuuta.