Kalastajat ovat ahdingossa.

– Tilanne on katastrofaalinen. Merestä ei nouse edes kiintiön verran, kertoo inkoolainen kalastaja Krister Hellström.

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) mukaan Itämeren kalakantojen koko vaihtelee, mutta ennuste ei ole hyvä. Pahimmin ovat kärsineet Suomenlahden ja Saaristomeren pienkalastajat.

Hellströmin mukaan teolliset avomerikalastajat pystyvät sopeutumaan paremmin vaihteleviin sääolosuhteisiin. Meren epätasainen jäätyminen on haaste rannikkokalastajille.

Puutteellista kalastuspolitiikkaa

Kalakantojen sääntelyssä Suomi soveltaa Euroopan komission yhteistä kalastuspolitiikkaa. Sen tavoitteena on kalavarojen kestävä käyttö, merten suojelu ja kalastuksen varmistaminen elinkeinona.

Ympäristöjärjestö WWF Suomen suojeluasiantuntija Matti Ovaskan mukaan sääntelyssä ei kuitenkaan oteta huomioon paikallisia ekosysteemin muutoksia. Kalat voivat joinain vuosina olla nälkiintyneitä tai ikäluokkia voi jopa puuttua.

– Nykyinen sääntelyjärjestelmä ei ole linjassa näkemämme todellisuuden kanssa, sanoo Ovaska.

Suomen luonnonsuojeluliitto on todennut samaa.

Yhteiseen kalastuspolitiikkaan on kirjattu, että kalastuksen sääntelyssä ekosysteemin tulee olla etusijalla, mutta käytännössä näin ei tapahdu. Ovaskan mukaan tähän on kuitenkin hiljattain herätty. Keväällä järjestetään kaksikin työpajaa, jossa tavoitteena on löytää yhteisymmärrys ja määritelmä ekosysteemilähtöiselle kalastuksen sääntelylle.

Yhteneviä näkemyksiä löytyy

Ympäristöjärjestöt ja ammattikalastajat painottavat eri asioita. Monet kalastajat esimerkiksi näkevät hylkeet syypäinä kalakatoon, luonnonsuojelijat taas vesien lämpenemisen.

Ovaskan mukaan osapuolet ovat kuitenkin monesta asiasta samaa mieltä.

– Yhteinen huolenaiheemme on ehdottomasti Itämeren ekosysteemin nopea muuttuminen ja sen yllättävät muutokset.

Myös kulutuksen suhteen ollaan samaa mieltä: suomalaista kalaa pitäisi syödä enemmän.

Suomalaisten syömästä kalasta kolmannes on kotimaista. Tuodusta kalasta valtaosa puolestaan on kasvatettua lohta, jolla on tutkitusti vakavia ympäristövaikutuksia. Ovaskan mukaan erityisesti viljellyn norjalaisen lohen kulutuksen vähentäminen pelkällä parilla annoksella vuodessa auttaisi.

– Vielä parempi, jos sen korvaisi särkikalalla tai muulla kotimaisella kalalla.