Rahtialukset saavat purkaa käsittelemätöntä käymäläjätevettä suoraan mereen tietyin edellytyksin. Laivan pitää olla liikkeessä, ja sen pitää olla vähintään 12 meripeninkulman eli noin 22 kilometrin päässä rannasta.

Tällä hetkellä käymäläjätevesien sääntely koskee vain matkustaja-aluksia. Niiden tulee purkaa vetensä satamiin. Vaihtoehtoisesti vedestä pitää puhdistaa 70 prosenttia typestä ja 80 prosenttia fosforista ennen kuin ne saa laskea mereen. Sääntely tuli voimaan uusien laivojen osalta vuoden 2019 kesäkuussa, ja olemassa olevien osalta tämän vuoden kesäkuussa.

Suomi on tehnyt esityksen rahtialusten käymäläjätevesien säätelystä Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission (HELCOM) toimenpideohjelman päivitykseen. Päivitys hyväksytään HELCOM:in ministerikokouksessa 20. lokakuuta Saksassa.

Traficomin johtava asiantuntija Anita Mäkinen kertoo, että tarkoituksena on kartoittaa, tulisiko myös rahtilaivojen käymäläjätevedet liittää saman sääntelyn piiriin, kuin matkustajalaivojenkin. Sääntelyä ohjaa MARPOL-yleissopimuksen liite IV, joka käsittelee laivojen käymäläjätevesiä. Itämerellä matkustajalaivojen käymäläjätevesien säätely on tiukempaa, kuin missään muualla.

– Ehdotuksessa on tällainen kaksiportainen lähestymistapa. Ensin arvioimme sen, kuinka paljon jätevettä muodostuu. Sitten arvioimme yhdessä muiden Itämeren maiden kanssa, onko tarvetta tehdä asiasta esitys IMO:on, Mäkinen sanoo.

IMO on Yhdistyneiden kansakuntien alainen järjestö. Se hallinnoi merenkulkuun liittyviä turvallisuus- ja ympäristöasioita maailmanlaajuisesti.

Myös harmaat jätevedet tarkasteluun

Suomi tulee nostamaan toimenpideohjelman päivittämisessä esille myös harmaat vedet. Niillä tarkoitetaan esimerkiksi laivojen keittiövesiä ja pesuvesiä. Harmaita vesiä ei tällä hetkellä koske minkäänlainen säätely, eli niitä voi päästää mereen vapaasti.

Selvitystyötä harmaiden vesien osalta tehdään jo. Baltic Sea Action Group (BSAG) toteutti yhdessä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n kanssa selvityksen laivojen harmaavesinäytteistä. Näytteitä otettiin lokakuusta 2020 huhtikuuhun 2021. Koronaepidemian takia näytteet vesistä otti laivojen miehistö.

– Saimme vähemmän näytteitä kuin halusimme. Meidän piti luottaa, että miehistö noudatti annettua ohjeistusta. Sieltä tuli kuitenkin ihan hyvää dataa, BSAG:in merenkulun toiminnanjohtaja Elisa Mikkolainen kertoo.

Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n raportin mukaan jätevesillä on rehevöittävä vaikutus. Niiden sisältämät ravinteet lisäävät esimerkiksi levätuotantoa. Ravinteista typpi ja fosfori edistävät rehevöitymistä.

BSAG teetti Suomen satamissa vieraileville laivoille kyselyn siitä, onko niistä päästetty jätteitä Itämereen.

– Kaksi rahtilaivaa kolmesta ilmoitti, että he ovat purkaneet jätteitä mereen. Lisäksi kolmasosa laivoista ei tiennyt satamien ”ei erillistä maksua” -käytännöstä, sanoo Mikkolainen.

Käytäntö on Itämeren satamien järjestelmä, jonka ansiosta laivat voivat jättää esimerkiksi jätevetensä satamiin ilman erillistä maksua. Jätepalvelumaksun laivat joutuvat satamissa maksamaan joka tapauksessa.

BSAG ideoi ja toteutti yhdessä merenkulun eri toimijoiden kanssa infopaketin jätekäytännöistä. Tietoa niistä jakaa nyt Fintrafficin meriliikenteenohjaus suoraan aluksille.

Käymäläjätevesien sääntely todennäköisesti hillitsee matkustajalaivojen päästömääriä

Laivojen käymäläjätevedet aiheuttavat noin 1–9 prosenttia Itämeren typpikuormituksesta. Ilmatieteen laitos julkaisee vuosittain selvityksen laivojen veteen aiheutuvista päästöistä. Viime vuonna alusten aiheuttamista käymäläjätevesipäästöistä 77 prosenttia aiheuttivat matkustajalaivat.

– Tässä täytyy huomioida, että tämä selvitys tehtiin ennen kuin Itämeren erityisaluestatus käymäläjätevesien osalta tuli voimaan. Tämä luku on todennäköisesti tippunut radikaalisti matkustajalaivojen osalta, Traficomin erityisasiantuntija Ville-Veikko Intovuori sanoo.

Mäkinen mainitsee, että Ilmatieteen laitoksen raportti julkaistaan HELCOM:in merenkulkuryhmän MARITIME21 -kokouksessa lokakuussa. Säädökset olemassa oleville laivoille tulivat kuitenkin voimaan vasta tämän vuoden kesäkuussa, joten erityisaluestatuksen vaikutukset eivät näy kokonaisuudessaan vielä siinäkään.

Vaikutus näkyy siis kokonaisvaltaisena vasta vuoden 2022 raportissa.