Suomen valimoala vähentäisi vuodessa keskimäärin 3,2 miljoonaa kiloa hiilidioksidipäästöjä, jos kaikki valimojätehiekka uudelleen käytettäisiin termisen elvytyksen avulla. Vähennys vastaa noin 23 miljardia kilometriä autolla ajoa. Kilometrejä kertyy saman verran, kun ajaa maapallon ympäri noin 575 000 kertaa.
— Terminen elvytys vähentää merkittävästi päästöjä, kertoo Aalto-yliopiston insinööritieteiden tohtorikoulutettava Tommi Sappinen.
Käytetty valimohiekka luokitellaan jätteeksi sen sisältämien sideainejäämien takia. Termisessä elvytyksessä jätehiekan sideainejäämät poltetaan korkeassa lämpötilassa, jolloin jäljelle jää puhtaudeltaan neitseellistä vastaavaa hiekkaa.
Hiekkaa ennen termistä elvytystä ja sen jälkeen.
Uutta hiekkaa tuodaan jatkuvasti ulkomailta Suomeen. Hiekka on veden jälkeen toiseksi kysytyin luonnonvara.
Elvytystavoista
Mekaaninen ja terminen elvyttäminen ovat yleisimmät tavat, jolla valimohiekkaa kierrätetään.
Mekaanisessa elvytyksessä hiekkamuotti murskataan uudelleen yksittäisiksi rakeiksi. Sen jälkeen hiekkaa voi käyttää yhdessä neitseellisen hiekan kanssa. Menetelmä ei kuitenkaan ole yhtä tehokas kuin terminen elvytys.
Termisellä elvytyksellä saadaan puhtaampaa hiekkaa kuin mekaanisella menetelmällä, jolloin valimot voivat hyödyntää paremmin kierrätettyä hiekkaa.
Valimoalan lisäksi elvytetystä hiekasta hyödyttäisiin muun muassa energiateollisuudessa. Sellaisenaan valimojätehiekkaa voi käyttää esimerkiksi tietöiden täyttöhiekkana.
Termistä elvytystä sovelletaan vähän
Termistä elvytystä sovelletaan Sappisen mukaan Suomessa vain yhdessä valimossa sekä Finn Recycling Oy -yrityksessä. Yritys on erikoistunut teollisuudesta syntyvien jätehiekkojen kierrätykseen.
Suomen valimoalan CO2-päästöjä voitaisiin Finn Recyclingin myyntijohtaja Jukka Niemisen mukaan vähentää kuusi tai seitsemän miljoonaa kiloa, jos kaikki hiekka kierrätettäisiin.
— Tekniikallamme on mahdollisuus kierrättää 90 prosenttia hiekasta, joka menisi muuten kaatopaikalle. Jätehiekka jouduttaisiin myös korvaamaan tuonnilla.
Yritys kierrättää tällä hetkellä noin kolmanneksen Suomen valimoiden jätehiekoista, mutta Nieminen uskoo, että määrä tulee kasvamaan.
Peiron Oy:n laatupäällikkö Markku Eljaalan mukaan jätehiekan määrä on puolittunut termisen elvytyksen ansiosta.
— Nyt hiekkaa päätyy vuodessa kaatopaikalle noin 2–3 miljoonaa kiloa vähemmän. Tarkoituksena on vähentää määrää entisestään.
Peironin hiekasta 80 prosenttia on termisesti elvytettyä. Aikaisemmin sitä oli puolet. Eljaala uskoo, että tulevaisuudessa neitseellisen hiekan voi korvata täysin.
Valimohiekan elvytyksellä olisi myös globaalia merkitystä. Suomen osuus Euroopan valimoteollisuuden markkinoista on vain 0,3 prosenttia ja Euroopan osuus globaalista on 18 prosenttia.
Valimot ovat heränneet vasta nyt
Termistä elvyttämistä ei Sappisen mukaan sovelleta vielä laajasti, sillä tekniikka on suhteellisen uutta. Hiekkaa on saatu riittävästi kaivoksilta. Kulutuksesta ja jätemääristä ei ole tarvinnut huolehtia.
Kierrätys on tullut ajankohtaiseksi ilmastonmuutoksen ja uusien toimintatapojen myötä. Monella isommalla valimolla on myös ollut teollinen kaatopaikka, johon jätehiekka on läjitetty.
— Myöhemmin, kun ympäristölupa on rauennut ja kaatopaikka on suljettu, niin valimot ovat heränneet jätehiekan kierrättämiseen, Sappinen sanoo.
Vuodesta 2013 valimoiden jätehiekkaa ei ole voinut viedä kaatopaikalle ilman erillistä ympäristölupaa, sillä orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astui silloin voimaan.
Maailmalla hiekan kierrätys on harvinaista
Maailmalla hiekan kierrätys on harvinaista esimerkiksi siksi, että isot teollisuusmaat kuten Yhdysvallat, Saksa, Intia ja Kiina käyttävät paljon hiekkaa ja tuottavat suuria määriä valuja.
— Kierrätystekniikat tunnetaan maailmalla, mutta kestää hyvin kauan ennen kuin kierrätysjärjestelmä kattaa sellaiset määrät, Aalto-yliopiston insinööritieteiden tohtorikoulutettava Tommi Sappinen sanoo.
Lisäksi neitseellistä hiekkaa käytetään vielä laajasti, sillä uuden hiekan käyttäminen on halvempaa kuin kierrättäminen tai kierrättämiseen investointi. Sappisen mukaan kierrätyksen tarve tulee kasvamaan, sillä hiekka on loppumassa ja hinnat ovat nousussa.