Tšekkiläistä kirjallisuutta ei tunneta Suomessa. Se oli yhden kustantajan vastaus, kun kääntäjä Susanna Räty yritti saada tšekkiläistä kirjaa suomennettavaksi. Niinpä hän päätti perustaa oman kustantamon.

Kun Räty laittoi tšekkikirjailija Alena Mornštajnován agentille viestin, että haluaisi perustaa oman kustantamon, agentti oli riemuissaan. Räty lähti kääntämään ja kustantamaan Alena Mornštajnován teosta Hana (2023).

– Jos kirjaa ei käännetä, niin sitä ei voida tuntea, Räty sanoo.

Kirjalla on pääkaupunkiseudun kirjaston, Helmetin, sivuilla ollut parhaimmillaan yli 850 ihmisen jono.

Rädyn perustama kustantamo, Kairaamo, on julkaissut seitsemän tšekistä suomeen käännettyä romaania.

Kairaamon pisteeltä Helsingin kirjamessuilla löytyi tänä vuonna mm. Alena Mornštajnován teoksia, joista useampi on jo käännetty tšekistä suomeksi.

Räty kertoo, että kallis kääntö- ja painoprojekti voi kaataa pienen kustantamon. Jokainen kirja on taloudellinen riski.

–   Kun minulla on kustannussopimus, olen taloudellisesti sitoutunut ottamaan kaikki kulut harteilleni. Sen jälkeen täytyy toivoa, että osalle kirjan kustannuksista saisi tukea apurahan muodossa, hän sanoo.

”Pitää olla hirveästi itsekuria”

Räty aloittaa kääntämisen lause kerrallaan. Hän pyrkii ratkaisemaan käännösongelmat saman tien niitä kohdatessaan.

– Kirjoitan lauseen suomeksi. Jos en keksi sanalle oikeaa termiä suomeksi tai ilmaisua pitää pohtia, niin kirjoitan sen tšekiksi ja merkkaan kohdan keltaisella, hän selittää.

Hankalien ja kulttuurisidonnaisten termien kanssa Räty tekee yhteistyötä kirjailijan kanssa. Hän ottaa yhteyttä ja kysyy, mikä ilmaisun ydin on ja miten muoto toimii. Kirjailijoilla on Rädyn mukaan kääntäjiin iso luotto.

– Kaikki ovat ajatelleet, että sinä osaat sen suomen paremmin. He arvostavat, että luon saman illuusion suomalaisille, että se on kirjan ajan tekstiä.

Haaveena on kustantaa myös esimerkiksi romanian ja slovenian kielistä kirjoja.