Valtioneuvoston teettämän selonteon mukaan Suomen tulisi varautua poikkeuksellisen ja laaja-alaisen hybridivaikuttamisen kohteeksi joutumiseen kolmessa vaiheessa: ennen hakemuksen jättämistä, ratifiointiprosessin aikana ja jäsenyyden hyväksymisen jälkeen.

Uhkan takia turvallisuuspoliittiseen keskusteluun nousivat puolustusyhteistyön vahvistaminen ja mahdolliset turvallisuustakuut jo Nato-jäsenyysprosessin aikana.

Suomen kansainväliseen puolustusyhteistyöhön sisältyvien turvallisuustakuiden sisältö on ollut alusta alkaen epäselvää. Ison-Britannian pääministeri Liz Truss sanoi kesällä 2022 Ison-Britannian antaneen Suomelle Naton 5. artiklan mukaisen tuen ja eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Petteri Orpo ilmoitti elokuussa 2022 Suomella olevan “käytännössä nyt Yhdysvaltojen turvatakuut”.

Todellisuudessa maiden välinen puolustusyhteistyö ei ole luonut kansainväliseen lakiin perustuvaa sopimusta sotilaallisesta avusta.

Huolimatta turvatakuiden epäselvästä käytöstä uutisoinnissa, sekä median että asiantuntijoiden puheessa, on kansainvälinen puolustusyhteistyö lisääntynyt Suomessa merkittävästi.

Suomi tiivistää puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa

Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan Suomella on erilaisia yhteistyön malleja turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseksi kahdenvälisistä julistuksista Euroopan unionin jäsenyyden mukanaan tuomiin oikeuksiin ja velvoitteisiin.

– Viime vuosina määrätietoisesti kehitetty puolustusyhteistyöverkosto luo pohjaa yhteistoiminnalle tilanteen niin vaatiessa ja erikseen päätettäessä. Poliittinen tuki ja tahtotila yhteistyöhön tilanteen niin vaatiessa on ilmaistu selvästi kumppaniemme suunnalta, Haavisto kertoo sähköpostin välityksellä.

Elokuussa 2022 Haavisto kuvaili asiaa Yhdysvaltojen lupaaman turvan osalta sanoin: “Ei turvatakuu, mutta lähellä sitä”.

– Se ei ole sama asia kuin Naton 5. artikla, mutta hyvin tärkeä meille, Haavisto kommentoi.

Saadakseen sitovat kansainväliseen oikeuteen perustuvat turvatakuut eli kuuluakseen Naton 5:n artiklan mukaiseen yhteiseen puolustukseen Suomi tarvitsee puolustusliiton täysjäsenyyden.

Naton perustamissopimuksen 5. artikla määrittää jäsenvaltioiden velvollisuuden puolustaa muita jäsenvaltioita. Artiklan mukaan sopimuspuolet sopivat siitä, että aseellista hyökkäystä yhtä tai useampaa sopimuspuolta vastaan on pidettävä hyökkäyksenä niitä kaikkia vastaan.

Varsinaiset turvatakuut ovat valtiosopimuksia, joilla toinen valtio lupautuu puolustamaan maata, johon hyökätään. Yhdysvallat ei ole antanut yhdellekään Naton ulkopuoliselle maalle julkisanottuja turvatakuita. Valtiosopimusten kaltaiset turvatakuut olisivat pitkä prosessi, joten ne eivät edes todennäköisesti ehtisi avuksi vielä Nato-jäsenhakemusprosessin aikana.

Haaviston mukaan Suomen ja Yhdysvaltojen välinen turvallisuus- ja puolustusyhteistyö on yhteisille tarpeille ja tavoitteille perustuvaa pitkän linjan yhteistyötä.

— Puolustusyhteistyötä on syvennetty viime vuosina erityisesti vuonna 2016 puolustusministeriöiden välillä tehdyn kahdenvälisen aiejulistuksen kehyksessä, Haavisto kertaa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenin tapaamisen 4.3.2022 jatkotyönä Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusministerit sopivat 9.3.2022 prosessista kahden välisen puolustusyhteistyön syventämiseksi entisestään.

– Yhtenä konkreettisena esimerkkinä tästä on puolustusyhteistyösopimus, josta maamme paraikaa neuvottelevat, ja jolla sovitaan oikeudelliset puitteet Yhdysvaltain toiminnalle Suomessa, kaikissa eri turvallisuustilanteissa. Kyseessä on sitova kansainvälinen sopimus.

USS Kearsarge Helsingin Helsingissä elokuussa 2022.

Suomi ja Iso-Britannia sitoutuvat auttamaan toisiaan mahdollisen hätätilan tai hyökkäyksen tapahtuessa

Yhdysvaltojen kanssa tehtävän puolustusyhteistyön lisäksi Suomi kääntyi Ison-Britannian puoleen vahvistaakseen puolustustaan.

Suomen, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin julkilausuman mukaan valtiot syventävät yhdessä kaikkiin olosuhteisiin soveltuvaa puolustus- ja turvallisuusyhteistyötä.

Suomen tai Yhdistyneen kuningaskunnan joutuessa hätätilan tai hyökkäyksen kohteeksi molemmat maat sitoutuvat auttamaan toisiaan eri tavoin kohteeksi joutuneen maan sitä pyytäessä. Avunanto voi sisältää myös sotilaallisia keinoja.

Lisäksi maat tehostavat ja syventävät yhteistyötään erilaisten hybridiuhkien torjunnassa ja tekevät tiedusteluyhteistyöä suojatakseen kriittistä infrastruktuuria.

Asiakirja on poliittinen julkilausuma, joka ei ole oikeudellisesti sitova kansainväliseen oikeuteen perustuva sopimus.

Ison-Britannian johtamat nopean toiminnan joukot kehittävät jäsenmaiden sotilaallisia valmiuksia

Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa annetun julkilausuman lisäksi Suomi tekee kansainvälistä yhteistyötä Ison-Britannian johtamissa nopean toiminnan joukoissa.

Joint Expeditionary Force (JEF) on Iso-Britannian johtama kymmenen maan muodostama puolustusyhteistyön kehys, johon Suomi liittyi kesällä 2017 samaan aikaan Ruotsin kanssa.

JEF-yhteistyössä mukana ovat lisäksi Alankomaat, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Tanska, Viro ja Islanti, joka liittyi jäseneksi viimeisimpänä huhtikuussa 2021. Kaikki JEF-yhteistyöhön osallistuvat maat ovat Naton täysjäseniä Suomea ja Ruotsia lukuunottamatta.

– JEF-yhteistyön päämääränä on kehittää osallistujamaiden sotilaallisia valmiuksia, ennaltaehkäistä erilaisia kriisejä sekä tarvittaessa toimia kriisitilanteessa, Haavisto sanoo.

JEF:llä ei ole valmiudessa olevia joukkoja eikä Suomi ole osoittanut JEF:n käyttöön tiettyjä joukkoja.

Lisääntynyt puolustusyhteistyö näkynyt Suomessa kansainvälisinä sotaharjoituksina

Tiivistynyt puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa näyttäytyi vuonna 2022 Suomessa lukuisina kansainvälisinä sotaharjoituksina niin maalla, merellä kuin ilmassa. Helsingin satamaan purjehti Yhdysvaltojen laivaston valtava maihinnousutukialus USS Kearsarge ja Panssariprikaatin isännöimässä harjoituksessa nähtiin englantilaisia Challenger 2 -taistelupanssarivaunuja.

Kansainvälisiin harjoituksiin osallistuneet kumppanimaat haluavat osallistumisellaan viestiä tukevansa Suomen Nato-hakemusta.

Suomen kanssa lähintä puolustusyhteistyötä harjoituksissa tekevät Ruotsi, Yhdysvallat ja Iso-Britannia, mutta myös Saksa, Ranska ja Norja ovat osallistuneet harjoituksiin.

Tätä artikkelia kirjoittaessa Suomi osallistuu kuudella F/A-18 Hornet -hävittäjällä Ison-Britannian ilmavoimien kansainväliseen lentotoimintaharjoitukseen.

Suomen, Ruotsin ja Turkin ulkoministerit allekirjoittivat yhteisymmärrysasiakirjan.

Nato-jäsenhakemus etenee nopeasti, mutta Euroopan turvallisuusympäristön tulevaisuus aiheuttaa epävarmuutta

Venäjän hyökkäyksen johdosta Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristössä tapahtui muutos, joka vaikuttaa myös murroksessa olevaan maailmanjärjestykseen.

Huolimatta pitkään jatkuneesta Krimin kriisistä sekä Venäjän vuoden 2021 lopulla kiihtyneistä sotaharjoituksista hyökkäys Ukrainaan oli järkytys koko maailmalle, mutta erityisesti haaste Suomen turvallisuuspolitiikalle Venäjän rajanaapurina.

Vielä tammikuussa 2022 ennen Venäjän hyökkäystä 43 prosenttia suomalaisista vastusti ja 30 prosenttia kannatti Nato-jäsenyyttä. Toukokuussa jäsenyyden kannatus oli kasvanut jo 75 prosenttiin.

Turkki on hidastanut Suomen Nato-jäsenhakemuksen käsittelyä pyrkimyksenä parantaa asemaansa Yhdysvaltojen ja Turkin välisessä hävittäjäkaupassa. Lisäksi ratifioinnin edellytyksenä Suomi, Ruotsi ja Turkki solmivat kolmikantasopimuksen, jossa otetaan huomioon Turkin huolet terrorismin ja aseiden viennin suhteen.

Suomen, Ruotsin ja Turkin yhteisymmärrysasiakirjan jälkeen Turkki pyrki erottamaan Suomen ja Ruotsin jäsenyyden ratifioinnin toisistaan, mutta maaliskuussa 2023 on Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan jälleen valmis neuvottelemaan jäsenyyden hyväksymisestä.

Haasteista huolimatta liittymisprosessi on ollut historiallisen nopea ja Suomi on työskennellyt tehokkaasti Nato-jäsenyyden edistämiseksi pyrkien samalla vahvistamaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaansa.

Naton pääsihteeri Stoltenberg uskoo ratifiointiprosessin tulevan päätökseen jo kevään aikana. Tavoitteena kuitenkin on, että Suomi ja Ruotsi ovat Naton täysivaltaisia jäseniä viimeistään Vilnan huippukokouksessa tulevana kesänä.

Putinin Venäjän uhatessa vapaata ja demokraattista maailmaa aiheuttaa tulevaisuus huolta, epävarmuutta ja turvattomuuden tunnetta.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi sodan alkaessa: ”Maailman tilanne on nyt kylmempi, kuin kylmän sodan aikaan”.

Synkistä maailman näkymistä huolimatta ovat läntiset demokratiat – vastoin diktaattori Putinin odotuksia – yhdistäneet voimansa ja sitoutuneet tukemaan Ukrainaa niin kauan, kunnes Ukraina on vapaa ja maan jälleenrakennus voi alkaa.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys tulee vahvistamaan puolustusliittoa entisestään ja tukee myös pitkällä aikavälillä koko Itämeren alueen vakautta ja turvallisuutta.

Suomelle ja Ruotsille myönnettiin arvostettu Ewald von Kleist -palkinto Münchenin turvallisuuskonferenssissa helmikuussa 2023 päätöksestä hakea Naton jäseniksi vastauksena Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa.