Lainsäädäntö mahdollistaa Suomessa tapahtuvan viherpesun

Euroopan Unionin alueella halutaan velvollisuus tuotteissa tai palveluissa esitettyjen ympäristöväitteiden todentamisesta. Kuluttajansuojalaki kieltää jo nykyisellään Suomessa harhaanjohtavan tai totuudenvastaisen tiedon levittämisen. Lainsäädäntö vaikuttaisi jättävän liikaa tulkinnanvaraa.

– Viherpesun ehkäiseminen on tällä hetkellä yrityksistä kiinni, ja miten he päättävät noudattaa lainsäädäntöä, Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) erityisasiantuntija Fowaa Kyei.

Ympäristömarkkinoinnin todenperäisyyttä valvoo tarvittaessa KKV. Kyei kertoo, että markkinoinnissa käytetyt väitteet pitää pystyä todistamaan jälkikäteen, ja KKV voi vaatia niistä selvitystä.

Ensisijaisena pyrkimyksenä on, että yritys lopettaa virheelliset tai harhaanjohtavat väittämät vapaaehtoisesti. Asiasta tehdään sitoumus, jossa luvataan, että harhaanjohtavaa väitettä ei enää käytetä. Asia voidaan tarpeen vaatiessa viedä markkinaoikeuteen. Siellä väittämille voidaan asettaa käyttökielto ja tehosteeksi uhkasakko. Jos kieltoa rikotaan, uhkasakko määrätään maksuun. Uhkasakon toimeenpanoon tarvitaan lisäksi markkinaoikeuden päätös.

Euroopan parlamentti haluaa viherväitteitä esittäville yrityksille etukäteisen tarkistusjärjestelmän riippumattomalla todentajalla.

Ympäristömarkkinoinnissa käytetyt sanat, kuten kierrätetty, ympäristöystävällinen tai biohajoava pitää todistaa kuluttajalle.

Ympäristömarkkinoinnissa käytetyt sanat, kuten kierrätetty, ympäristöystävällinen tai biohajoava pitää todistaa kuluttajalle.

Yritykset pelkäävät lisätaakkaa

Tiina Vyyryläinen toimii Kaupan liiton yrityslainsäädännön ja EU-asioiden johtavana asiantuntijana. Hän kertoo, että ennakkovarmentamisen prosessin yksityiskohtia odotetaan vielä.

– Kaupan näkökulmasta ennakkotodentaminen koetaan liian raskaana menettelynä. Olisimme katsoneet, että ympäristöväitteiden osalta vihreän siirtymän direktiivi on riittävä sääntely. Jos on aihetta epäillä jonkin olevan pielessä, se voidaan jälkikäteisesti todentaa.

Uusien sääntöjen käyttöönotto ja noudattaminen kaikkien markkinoilla toimivien yritysten välillä olisi myös tärkeää. Vyyryläinen viittaa tällä julkiseen keskusteluun aasialaisista verkkokaupoista.

Kaupan liiton asiantuntija kertoo, että Suomen järjestelmässä mahdollisista rikkomuksista voisi äärimmäisissä tapauksissa olla sanktiona seuraamusmaksu. Komission ehdotuksen mukaan maksu olisi vähintään neljä prosenttia vuosittaisesta liikevaihdosta.

Direktiivi ei koskisi yrityksiä, joiden vuosittainen liikevaihto on alle kaksi miljoonaa euroa tai henkilöstömäärä on alle kymmenen.

– Alkuperäisestä ehdotuksesta on jätetty pois pienet yritykset, jotta huomioitaisiin hallinnollinen taakka ja taloudelliset kustannukset, Vyyryläinen sanoo.

Viherväitteet halutaan kuriin EU:n alueella

EU:n vihreitä väitteitä koskevan direktiivin (eng. Green Claims Directive) toivotaan ehkäisevän kuluttajan harhaanjohtamista. Kuluttajien halu vaikuttaa valinnoillaan on luonut nopeasti kasvavaa kysyntää tuotteille ja palveluille, joilla on ilmastoystävällisiä piirteitä.

Pyrkimyksenä on vaikuttaa kuluttajien mielikuvaan epäsuorasti jopa värien, kuvien ja fontin avulla. Asia käy ilmi Euroopan komission tuottamasta selvityksestä.

Viherväitteitä koskevan direktiivin valmistelu jatkuu EU-tasolla tammikuun loppupuolella.

  • Tutkimuksen mukaan, yli puolet markkinoinnissa käytetyistä viherväittämistä oli epäasiallisia (2022).
  • Kuluttaja-asiamies priorisoi käsiteltäväksi otettavia asioita aiheen, merkityksellisyyden, keinojen ja resurssien mukaan.
  • 100 000 euron uhkasakko on yleisin, mutta välillä uhkasakot ovat myös pienempiä tai suurempia.