Pasilaan avataan neljäs matalan kynnyksen mielenterveyspiste

Mielenterveyspalveluihin riittää tulijoita. Nuoret eivät tahdo kuitenkaan löytää  kaikkiin jo olemassa oleviin palveluihin.

Helsingin matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut (Mieppi) on avaamassa keväällä neljännen toimitilansa Pasilaan. Tällä hetkellä kaupunki rekrytoi henkilöstöä uusiin tiloihin. Pasilan toimipisteen tarkempi aloituspäivä julkistetaan myöhemmin.

Miepin ensimmäinen palvelupiste avattiin vuonna 2019 Myllypuroon. Keräsen mukaan palvelulle oli heti kysyntää.

-    Jännityksellä lähdettiin liikkeelle, mutta kyllä se heti löysi paikkansa, kertoo Sami Keränen Helsingin kaupungilta.

Keränen toimii Helsingin psykiatrian ensilinjan palvelujen päällikkönä.
Keränen on ollut tyytyväinen siihen, että kaupunki on päättänyt tietoisesti satsata mielenterveyspalveluihin. Ruuhkatilanteilta ei ole aina kuitenkaan vältytty. Miepillä on pyritty löytämään keinoja siihen, että palvelut toimisivat ja pitkiä jonoja ei syntyisi.

-    Joskus joku paikka saattaa olla ruuhkautunut. Tällöin ammattilaiset ohjaavat asiakkaan toiseen toimipisteeseen tai henkilöstöä pystytään siirtämään väliaikaisesti ruuhkaiseen yksikköön.

Myös kaupungin terveysasemat tarjoavat matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. Mieppi ohjaa asiakkaita tarvittaessa järjestöjen, kuten HelsinkiMission ja Vamoksen, puoleen.

-    Vaikka asiakas on aluksi yhteydessä meihin, niin palvelua ei välttämättä aloiteta Miepissä, Keränen toteaa.

Mieppi tarjoaa yli 13-vuotiaille nuorille ja aikuisille matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja Myllypurossa, Kalasatamassa ja Haagassa. Palvelupisteet ovat auki arkipäivisin. Eri toimipisteissä palvelua on saatavilla ilman ajanvarausta kerran viikossa.

Nuoret löytävät palvelun usein puskaradion ja yhteistyökumppaneiden, kuten Ohjaamon, kautta. Walk-in-terapiaan saavutaan toisinaan vanhempien tai isovanhempien vinkistä, kertoo Perkiö.

Mediahuomio toi hetkellisesti lisää asiakkaita kirkolle

Helsingin Uutiset kertoi viime syksynä kirkon walk-in-pisteen vähäisistä kävijämääristä Helsingissä. Walk-in-terapiapisteet tarjoavat matalan kynnyksen keskusteluapua nuorille esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla ja Tampereella.

Lokakuussa esimerkiksi rap-artisti Paleface jakoi uutisen myös omilla Facebook-sivuillaan.

-    Uutisen ja somepäivityksen myötä koettiin kävijäennätys, eikä kaikkia vastaanotolle saapuneita pystytty ottamaan vastaan. Kuitenkin pian tämän jälkeen kävijämäärät taas laskivat ja ovat siitä alkaen olleet sahaavia, kertoo walk-in-toiminnan hankevastaava Tuomas Perkiö.

Vaihtelevista kävijämääristä huolimatta Perkiön tietoon ei ole tullut, että toimintaa oltaisiin lopettamassa. Hän toivoo kärsivällisyyttä, sillä ottaa aikansa, että tämänkaltainen palvelu löytää paikkansa Suomessa.

Monet nuorista saapuvat paikalle heti päivystysvuoron alettua Matteuksenkirkolla. Terapiaan voi saapua ilman ajanvarausta ja henkilökohtaisesta vakaumuksesta riippumatta. Kuva: Jenni Vihtkari


Yksikin käyntikerta voi riittää

Helsingin kirkko tarjoaa walk-in-terapiaa maanantai-iltapäivisin. Palvelu on suunnattu 16–29-vuotiaille nuorille.

Psykoterapeutti ja erityisnuorisotyönohjaaja Henna-Mari Kettusaaren mielestä tilanne on ollut hämmentävä alan ammattilaisten näkökulmasta.

-    Kahdesta kolmeen nuorta yhden päivän aikana on turhauttavan vähän ammattilaisille, sillä meillä olisi resursseja vastaanottaa enemmän asiakkaita päivän aikana.

Vaikka palvelua ei ole tarkoitettu pitkäkestoiseksi, saa vastaanotolle tulla useamman kuin yhden kerran. Kettusaaren mukaan moni nuori pitkittää aivan turhaan terapiaan saapumista.

Jo yhdellä kertakäynnillä voi olla suuri vaikutus nuoren ajatteluun ja olotilaan. Esimerkiksi Ukrainan sota ja korona-aika ovat näkyneet nuorissa sanoittamattomana ahdistuksena, jonka asiakas on osannut tunnistaa vasta terapiaistunnon aikana.

Kettusaari ei osaa sanoa, missä määrin kirkon rooli palvelun tarjoajana vaikuttaa nuorten haluun hakeutua walk-in-terapiaan. Helsingin toimipisteen etuna on kuitenkin se, että vastaanotolle saavutaan erillisestä sisäänkäynnistä, mikä helpottaa paikalle tulemista.

-    Keskustelu tapahtuu aina asiakkaan ehdoilla. Meillä on valmiudet puhua hengellisyydestä, jos nuori niin haluaa, kertoo Kettusaari.

Nuoret  seuraavat harvoin kirkon tiedotuskanavia, ja se vaikeuttaa palvelun tekemistä tutuksi nuorille. Myös henkilökohtaiset kokemukset vaikuttavat siihen, millaiseksi kirkko koetaan. Monilla sateenkaariyhteisöön kuuluvilla on paljon ikäviä kokemuksia kirkosta. Kettusaaren mukaan on ymmärrettävää, ettei silloin haluta olla kirkon kanssa tekemisissä.