Nuoret kokevat yhä ulkonäköpaineita – asiantuntijan mukaan tekoäly tulee lisäämään niitä

Tulevaisuudessa suuri osa sosiaalisen median tulee olemaan tekoälyllä tuotettua Europolin arvion mukaan. Mediakriittisyys ja avoin keskustelu voivat suojata nuoria tekoälyn aiheuttamilta ulkonäköpaineilta.

HELMIKUUN alussa Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL) julkaisi kyselytutkimuksen nuorille, jossa kysyttiin heidän mediankäytöstään.

Kyselyn perusteella nuoret kokevat edelleen ulkonäköpaineita. Vastaajista 31 prosenttia kertoo kokeneensa painetta näyttää hyvältä sosiaalisessa mediassa. Tuleeko tekoälyllä tehty sisältö vaikuttamaan nuorten ulkonäköpaineisiin?

– Varmasti. Nuoret nostivat kyselytutkimuksessa esiin, että kuvanmuokkauksesta ja filttereistä avoimesti puhuminen suojaa heitä näiltä paineilta, arvioi MLL:n mediakasvatuksen asiantuntija Inka Kiuru. Hänen mukaansa sama ilmiö tulee luultavasti toistumaan tekoälyn kanssa.

-Kun puhutaan avoimesti, miten tekoäly toimii ja mistä se kerää datansa, sen ymmärtäminen on nuorille helpompaa, Kiuru kertoo.

Tekoälyllä luotu kuva suomalaisesta teinitytöstä. Tytöllä on pitkät vaaleat hiukset ja reppu olalla.

Kun tekoälyltä pyytää kuvan tavallisesta suomalaisesta teinitytöstä, se luo kuvan vaaleahiuksisesta ja hoikasta nuoresta naisesta, jolla on sileä ja vaalea iho. Tämä kuva on tehty tekoälyllä. Kuva tehty Microsoftin Copilotilla.

Median runsas käyttö ei takaa hyvää medialukutaitoa

Nuorten ja lasten kriittistä lukutaitoa edistävässä Critical-hankkeessa on havaittu, että nuorten kriittisessä lukutaidossa on puutteita.

MLL:n kyselyyn vastanneet nuoret nostivat esiin mediakriittisyyden ja -lukutaidon tärkeyden. Heidän mukaansa sosiaalisen median sisältöihin tulee suhtautua kriittisesti välttyäkseen somen luomilta ulkonäköpaineilta.

Kiurun mukaan nämä taidot ovat tärkeitä myös, kun puhutaan tekoälyllä luodusta sisällöstä ja sen aiheuttamista ulkonäköpaineista.

– Sosiaalisessa mediassa on nytkin tekoälyllä tehtyä sisältöä, jota aikuisenkin on vaikea tunnistaa. Nuorille se on varmasti haasteellisempaa, Kiuru arvioi.

Europolin arvion mukaan jopa 90 prosenttia sosiaalisen median sisällöstä tulee olemaan tekoälyllä tuotettua vuoteen 2026 mennessä.

– Peruskoulussa pitää panostaa medianlukutaidon ja kriittisen lukemisen kehitykseen, kuten hankkeessa on havaittu, Kiuru toteaa. Hän muistuttaa, että vaikka nuoret käyttävät paljon mediaa, se ei tee heistä mediakriittisiä.

Critical-hanke

  • Critical on hanke, jossa on mukana neljä eri yliopistoa ympäri Suomen.
  • Tavoitteena on tukea 10–17-vuotiaiden nuorten ja lasten kriittisen lukutaidon kehittymistä ja kehittää ratkaisuja, jotka edesauttavat kehitystä.
  • Maaliskuussa 2023 julkaistun raportin mukaan nuorten ja lasten kriittisessä lukutaidossa on puutteita, ja erot ovat suuria jokaisessa koulutusasteessa peruskoulusta lukioon.
  • Hankkeen tekemän tutkimuksen perusteella nuoret, jotka eivät osaa tunnistaa epäluotettavaa informaatiota peruskoulun päättyessä, ovat haavoittuvaisia netissä leviävälle väärälle tiedolle.
  • Kriittisen lukutaidon opetusta tulisi tulosten perusteella lisätä.