Jätkäsaaren kaupunginosan jätehuolto on ratkaistu maan alle sijoitetulla putkikeräysjärjestelmällä, Röörillä. Alueen asukkaat voivat sujauttaa bio-, seka-, paperi- ja kartonkiroskat talon pihalla tai rapussa sijaitseviin syöttöpisteisiin.

– Kun esimerkiksi biojätepussi pudotetaan luukusta, järjestelmä tunnistaa mistä jätelajista on kyse. Pussi ohjautuu automaattisesti oikeaa maanalaista putkea pitkin oikeaan jätekonttiin keräysasemalla, kertoo projektijohtaja Jarkko Salonvaara Röörin rakennuttajayhtiö JLL Oy:stä.

Rööriksi nimetty jäteratkaisu on alun perin ruotsalainen Envac-keräysjärjestelmä. Envac on käytössä useissa maissa ja Suomessa myös muun muassa Suurpellossa sekä Kalasatamassa. Luukkuihin pudotetut roskapussit imetään alipaineella, yksi jätelaji kerrallaan, miehittämättömälle maanalaiselle keräysasemalle kontteihin. Caverion-yhtiön operoima järjestelmä tunnistaa, milloin on syytä kutsua jäteauto tyhjentämään kutakin konttia. Röörin sekajäte kuljetetaan Vantaalle poltettavaksi, paperi ja kartonki kerätään kierrätettäväksi. Biojäte viedään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen, jossa siitä tehdään multaa ja biokaasua.

Jätepisterivistä löytyy vuoden 2019 alussa myös luukku muovijätteelle. HSY:n alueella harkitaan parhaillaan pakollista muovinkeräystä taloyhtiöille.

Roska-autojen kurvailuista Jätkäsaaressa ei tulla täysin pääsemään. Lasi, metalli ja suuret kartongit sekä isot sekajätteet pitää viedä korttelikohtaisiin lajitteluhuoneisiin. Länsisatamankadun rakentamattomalla tontilla sijaitsee myös yksi kierrätyskontti. Paikallisessa yrityksessä työskentelevä Tanja Sillanpää nostaa ison säkin pakkausjätteitä autonsa takakontista kontin luona.

– Ongelma on, että konttia käytetään väärin. Valehtelematta tavaraa oli kerran oven yläkarmiin asti, kuin joku olisi kipannut sisään kokonaisen kuolinpesän, kertoo Sillanpää.

Länsisatamankadulta löytyy kontti jätteille, jotka eivät mahdu sisään Rööri-luukuista.

Kierrätyskonttiin pääsee ovikoodilla. Pihojen Rööri-luukut ja taloissa sijaitsevat lajitteluhuoneet aukeavat asukkaiden henkilökohtaisilla, sähköisillä avaimilla. Yritykset saavat ammattikäyttöön tarkoitetun luukkuavaimen, joka avaa jätepisteissä ison jätesäkin mentävän luukun. Projektijohtaja Salonvaaran mukaan vuonna 2014 käyttöönotettu järjestelmä on teknisesti toiminut hyvin ja putkia osataan pääosin käyttää oikein.

– Lajitteluhuoneita on tällä hetkellä ehkä liian vähän ja osa niistä on hankalissa paikoissa, mutta tilanne paranee, kun Jätkäsaaren rakentaminen etenee, Salonvaara sanoo. Hän lisää, että alueella tehtyjen kyselyjen mukaan kotitaloudet ovat tyytyväisiä järjestelmän toimintaan, eivätkä halua palata ainakaan vanhaan roskienkeräyssysteemiin.

– Mutta suomalainen on jätteenlajittelijana suoraan sanottuna aika urpo. Lajitteluhuoneisiin tuodaan sohvia, eikä aina edes sinne, vaan jossakin roskat saatetaan jättää jopa rappukäytävään, puhisee Salonvaara.

Näkymä lajitteluhuoneeseen turhauttaa.

Jätkäsaaressa asuva Tommi Kurki avaa kotinsa lähellä sijaitsevan lajitteluhuoneen oven ja yrittää asetella sanojaan:

– En ymmärrä. Luulisi, että nykyihmisellä olisi edes jonkinlainen sivistystaso.

Oven takaa aukeaa turhauttava näkymä. Pahveja lojuu lattialla, sekajäteastiaan nojaa puinen kuormalava.

– Jätehuoneiden osalta Rööri ei toimi, muuten kyllä, kertoo Kurki ja sanoo lajittelun toimivan kotona kätevästi ja siististi.

– Keittiökaapista löytyy säilytysastiat eri jätteille valmiiksi asennettuina.

Lähtökohdat roskien lajittelulle ovat kunnossa. Heikoin lenkki on ihminen.

Keittiöissä jätteiden lajittelu on tehty helpoksi ja siistiksi. Kuvan ratkaisu löytyy Jätkäsaareen valmistuvasta vuokra-asuntoyhtiöstä.