Ketkä ovat määritelmäsi mukaan kivikuuroja?
Koen, että kivikuurous ei liity kuulovamman asteeseen, vaan kyse on enemmänkin henkisestä asenteesta. Kivikuuro ei käytä kuuloapuvälineitä. Jos kuuro käyttää kuuloapuvälineitä, riittää kutsua itseään kuuroksi. Kuuro-sana on tavallaan kattokäsite, joka ottaa kuurouden kirjon huomioon. Mutta mitä tulee etuoikeuksiin ja kulttuuriseen kasvamiseen, kuurojen joukosta löytyy eroja. Sana ”kivikuuro” on vanhaa perua. Muutama vuosi sitten kuurojen yhteisössä syntyi keskusteluja siitä, mitä tarkoittaa helppona tai vaikeana kuurona oleminen. Sen jälkeen sana on alkanut taas elää. Summa summarum, kivikuurona oleminen on asennekysymys!
Oletko sitä mieltä, että kivikuurot ovat uhanalaisia?
Käsitykseni mukaan kivikuurot ovat kyllä uhanalaisia, sillä kivikuurojen määrä on vähentynyt koko ajan. Nykypäivän kuurot lapset pääsevät kasvamaan viittomakielisiksi vasta paljon myöhemmin aikuisiällä. Kivikuuro ei selviä yksin, vaan tarvitsee taakseen yhteisönsä tukea. Jos kuuloapuvälineiden käyttö ja puheeseen perustuva kommunikaatio ovat pikemmin sääntöjä kuin poikkeuksia, kivikuurot alkavat väistämättä tuntea itseään viallisiksi. Tänä päivänä kivikuurona olemista pidetään viimeisenä vaihtoehtona. Esimerkiksi kuulon kuntoutustahot, terveydenhuolto ja koulutusjärjestelmä eivät anna kuuroille tilaa olla kivikuuroja.
Mitä mieltä olet siitä, että valtio on käynnistänyt kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin valmistelut?
Ensimmäinen reaktioni oli hämmennys. Olivatko historiamme vääryydet niin valtavia, että voimme vaatia oikeutta itsellemme? Me kuurot olemme olleet niin tottuneita siihen, että kuulevat syrjivät meitä. On hienoa, että valtio viimeinkin validoi kokemuksiamme. Saamelaisten tavoin ansaitsemme myös oikeutta. Nykypäivän vääryydet ovat suoraa jatkumoa 1800-luvulta peräisin olevasta rotuhygieniaan ja oralismiin perustuvasta ideologiasta. Se on hyvä tunnistaa ja tiedostaa, että olemme osa sitä laajempaa ilmiötä. Kuurojen yhteisö ei ole olemassa ilman toisia kuuroja. Kuurojen koulut ovat esimerkiksi kadonneet. Inkluusio on hieno ajatus, mutta käytännössä se ei toimi kunnolla.
Mitä tulevaisuuden haaveita sinulla on kivikuurona?
Unelmani on syventää osaamistani Deaf Studies -tutkimusalan parissa ja rakentaa tutkijan uraa. Haluaisin tehdä etnologina vaikkapa muistitietoihin perustuvaa tutkimusta kuurojen arjesta Suomessa. Tarvitsemme lisää kuurojen yhteisöä koskevia tutkimuksia mm. Viitotut muistot ja Hiljaisen kansan äänet – remontoidut kehot -tutkimushankkeiden rinnalle. Toivon, että tutkimukseni antaa eväitä sekä kuuroille että kuuleville.
Haluatko vielä sanoa jotain 360°-median lukijoille?
Vallan vahtikoirina toimittajaopiskelijat tuottavat myös sitä valtaa. Ei ole yhtä ainoaa totuutta, vaan pitää ottaa kriittiset linssit käyttöön.
-
- Aino Laiho pitää taideopastuksia suomalaisella viittomakielellä kulttuurikeskus Caisassa vaihtuvien näyttelyjen mukaan noin kerran kuukaudessa. Laiho näytti ”hirven sarvet” -merkkiä, joka on kuurojen kulttuurissa usein käytetty ele huomion kiinnittämiseksi.
-
- Viittomakielinen yleisö oli kuuntelemassa Laihon opastusta. Laihon mukaan kuurot osallistujat saattavat samastua Caisa kulttuurikeskuksen monimuotoisuutta korostaviin teemoihin kuukausittain vaihtuvissa näyttelyissä.
-
- Huhtikuun ajan kulttuurikeskus Caisassa oli esillä senegalilais-suomalainen taitelija Maku Dakarin teoksia. Laiho viittoi kuvanoton hetkellä sanan ”kehittää/kehitys”.
-
- Laiho kokee opastustyönsä merkitykselliseksi, sillä suhde taiteeseen ja kulttuuriin ei ole kuuroille itsestään selvää mm. rakenteellisten esteiden takia.
-
- Lyhyen tauon aikana ehtii jutella myös muista asioista.
-
- Taidenäyttelyn opastuksen jälkeen Laiho ja yleisössä mukana ollut Lumo Kumpulainen suuntasivat metrolle päin.
-
- – Me kuurot olemme oppineet navigoimaan niin hyvin kuulevien maailmassa julkisilla paikoilla, sanoo Laiho. Kuuroilla on useita eri varautumissuunnitelmia yllättävien tilanteiden varalle. Kuulevien kehonkielestä voi päätellä paljon, mitä ympärillä tapahtuu. Laihon mielestä älypuhelinten ansiosta kuurojen tiedonsaantioikeus on parantunut poikkeustilanteissa.
-
- Valtio on käynnistänyt kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin valmistelut. Laihon ensimmäinen reaktio oli hämmennys. Hän mietti, olivatko kuurojen historian vääryydet niin valtavia, että voi vaatia oikeutta.
-
- Laiholla on oma työpiste kulttuurikeskus Sähinässä, jota hän pitää melkein toisena kotinaan. Siellä Laiho muun muassa opiskelee, tekee töitä, taiteilee ja tapaa viittomakielisiä ystäviään.
-
- Laihon kandidaatintutkielman aiheena on Helsingissä sijaitsevassa kuuloalan järjestörakennus Valkeassa talossa toimivien työntekijöiden kokemukset ja muistot deaf spacen eli viittomakielisen tilan toteutumisesta sekä yhteisöllisyyden että arkkitehtuuriratkaisujen näkökulmasta.
-
- Laiho käyttää Kivikuuro-teoksissaan mm. keramiikkaa, metalliverkkoa ja ekovillaa keveyden, nopeuden ja 3D-vaikutelman vuoksi. Idea Kivikuuro-veistoksista syntyi vähitellen taiteilijaresidenssin aikana Torniossa ja Haaparannalla Tilaa taiteilijuuteen -hankkeen kautta.
-
- – Keskisormet ovat osa persoonaani ja haluan Kivikuuro-teosten olevan minun näköisiä, sanoo Laiho. Laihon mukaan monet asiat ja tahot ovat kivikuuroja vastaan joko tietoisesti tai tiedostamattomasti. Teosten keskisormet ovat suunnatut mm. yhteiskunnan rakenteille ja tulkkauspalveluihin liittyville ongelmille.