Ajan havinaa ja rautateiden kolinaa
Suomen vilkkaimman rakennuksen läpi kulkee päivittäin jopa 250 000 ihmistä. Vuodessa se tekee yli 91 miljoonaa ihmistä.
Junia Helsingin päärautatieasemalta lähtee noin 800 joka päivä. Normaalisti arkipäivinä ilmassa on kiireen tuntua. Nyt matkustajamäärät ovat pandemian seurauksena kovassa laskussa.
VR:n lähiliikennekonduktööri Fanni Vihersaari kuvailee nykyistä tunnelmaa rauhalliseksi sunnuntaiksi.
Vihersaari on työskennellyt lähiliikennekonduktöörinä vuodesta 2017. Työpäivän aikana hän liikkuu Etelä-Suomen alueella palvellen junamatkustajia monenlaisissa tilanteissa. Vihersaaren miehityspiste on kuitenkin Helsingin päärautatieasema. Siellä sijaitsevat myös taukotila ja pukuhuoneet.
Lukuisia juna-asemia työssään näkevän Vihersaaren omia suosikkeja ovat vanhat puiset asemarakennukset.
Eliel Saarisen suunnittelemaa rakennusta on käytetty vuosien varrella myös moneen muuhun tarkoitukseen. Rakennustyöt keskeytettiin vuonna 1914 ensimmäisen maailmansodan takia. Silloin asemasta tehtiin venäläisten sotilassairaala keisari Nikolai II:n määräyksestä. Tunnettu kellotorni toimi siihen aikaan ruumishuoneena.
Sisällissodan alkuvaiheessa punakaarti valtasi Helsingin rautatieaseman. Kun sodan jälkeinen Suomi oli jälleen vakaa, vihittiin asema käyttöön maaliskuussa 1919.
Rautatieasemalla on koettu dramaattisia hetkiä. Monen suomalaisen muistiin on jäänyt kuva presidentti Kyösti Kallion viimeisistä hetkistä joulukuussa 1940. Tasavallan presidentin virasta juuri eronnut Kallio sai sydäninfarktin tarkastaessaan kotimatkansa kunniakomppaniaa ja tuupertui valtion johdon eteen. Historiallisesta kuolintapauksesta muistuttaa asemarakennuksen seinässä oleva muistolaatta.
Teksti ja kuvat: Pinja Porvari
Kellotorni toimi yleisölle avoinna olevana näköalatornina vuosina 1919-1921. Toisen maailmansodan aikana lotat käyttivät tornia sen sijaan ilmavalvontaan.
Tilkka
Pikku Huopalahdessa uudisrakennusten keskellä kohoaa yhdeksänkerroksinen, puhtaanvalkoiseksi rapattu funkkishelmi, yksi modernin arkkitehtuurin merkkikohteista Suomessa. Rakennus on suojeltu, mikä tarkoittaa ettei sitä saa purkaa tai sen kulttuurihistoriallista arvoa turmella.
Arkkitehti Olavi Sortan suunnittelema sairaalarakennus valmistui Tilkanmäelle vuonna 1936. Keskussotilassairaala ehti toimia rakennuksessa suomalaisten sotilaiden, mutta myös siviilien hoitopaikkana vuoteen 2005 asti. Rakennus on edelleen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksien käytössä.
Pihlajalinnan Uudenmaan aluejohtaja Riia Siivikko on työskennellyt Tilkassa vuodesta 2011.
– Tilkka on upea paikka olla töissä. Talo henkii sellaista historian havinaa, jolla on pitkät ja merkittävät juuret.
Sotilassairaalan sulkemisen jälkeen rakennukselle tehtiin mittava peruskorjaus kunnioittaen rakennuksen julkisivua ja sisätiloja. Suuri osa huoneista on edelleen entisillä paikoillaan.
– Tilkka on suunniteltu sairaalaksi, joten täällä on alusta asti ollut erityisen hyvät fasiliteetit laajoille alan palveluille. Leikkausyksiköt ovat entisillä paikoillaan, samoin auditorio ja ruokasali.
Rikas historia pitää sisällään myös paljon tarinoita, jotka elävät edelleen.
– Osa talon miesasiakkaista muistelee, kuinka he ennen ovat sotilaina käyneet täällä erilaisissa testeissä ja saaneet apua. Talossa kerrotaan tarinoita, kuinka heräämöhoitaja on voinut kuulla entisten potilaiden itkua osastolla tai kuinka Mannerheim on käyttänyt aina yhtä tiettyä silmäyksikköön johtavaa sivuovea.
Teksti ja kuvat: Viivi Mikkola
Lapinlahden mielisairaala
Lapinlahden mielisairaala on Suomen vanhin mielisairaala ja yksi Euroopan vanhimmista psykiatrisen hoidon laitoksista. Carl Ludvig Engel suunnitteli H-malllisen rakennuksen vuonna 1835, ja se valmistui vuonna 1841. Meren rannalla Hietaniemen hautausmaan vieressä sijaitseva sairaala oli toiminnassa 160 vuotta, kunnes se lakkautettiin vuonna 2008.
Sairaalaa ympäröivä puistoalue on yksi Helsingin tärkeimmistä historiallisista puistoista. Siellä on säilynyt muun muassa osia Krimin sodan (1853-1856) aikaisesta tykkitiestä. Puistoa ylläpidettiin potilasvoimin – puutarhan hoito järjestettiin osaksi potilaiden kuntoutustoimintaa.
Sairaalan kuuluisin asiakas lienee Aleksis Kivi, joka oli hoidossa vuosina 1871-72 kroonisen melankolian takia. Kuuluisin lääkäri taas oli Jean Sibeliuksen veli, ylilääkäri Christian Sibelius. 1920-luvulla ulkoministeri Rudolf Holsti vieraili alueella, jolloin hoitaja luuli ministeriksi itseään väittänyttä Holstia sairaalan potilaaksi, ja pakotti tämän kylpyyn ja petiin. Ministeri vapautui vasta seuraavana aamuna.
Viime vuosina sairaala-alue on ollut taiteilijoiden, kansalaisjärjestöjen ja pienyrittäjien käytössä, ja siitä on tullut suosittu ulkoilualue ja matkailukohde. Kaupungin omistama alue oltiin myymässä hotelli- ja kiinteistösijoittajille, mutta aloite torpattiin kaupunginvaltuustossa toukokuussa 2020. Nyt alueen kohtalo on vielä auki.
Teksti ja kuva: Otso Karhu
