Itämeren pelastaminen voi kuluttajatasolla alkaa lautaselta. Kasviksia sisältävä ruokavalio vähentää vesien rehevöitymistä. Esimerkiksi lihan korvaaminen kestävästi pyydetyllä parvikalalla on Itämerelle hyväksi.

Ravitsemussuositusten mukaan kasvisproteiinipainotteinen ruokavalio pienentää ruuan ilmastovaikutuksia ja edistää terveyttä.

Merten suojelutyöhön yli kolmenkymmenen vuoden ajan keskittyneen John Nurmisen säätiön mukaan lihantuotannolla on Itämeren kannalta kuormittavia vaikutuksia.

– Kasvisruoan tuottamiseen tarvitaan vähemmän lannoitteita ja peltopinta-alaa, kuin eläinruoan tuottamiseen, kertoo Itämeren suojelun ekonomian professori Kari Hyytiäinen Helsingin Yliopistolta.

Lapsi- ja nuorisotyön palvelujärjestö Opinkirjon Ilmastokirjo-hankkeen mukaan jopa 70 prosenttia Suomen viljelysmaasta on eläinten rehutuotannon käytössä.

– Eläintuotanto kuormittaa ympäristöä, koska se vaatii paljon pinta-alaa rehuntuotantoon. Sitä kautta ravinnepäästöt vesistöihin ovat paljon suurempia liharuokavaliolla, kuin kasvisruokavaliolla, sanoo Hyytiäinen.

Rehevöityminen vaikeuttaa muun muassa vesien virkistyskäyttöä kesäisin

Hyytiäinen kertoo levien olevan tärkeä osa luontoa ja vesistöjä, mutta niiden ylikasvu aiheuttaa haittaa ja silloin puhutaan rehevöitymisestä. Maalta mereen valuvat ravinteet edistävät levien kasvua.

Rehevöityminen aiheuttaa muun muassa sinileväkukintojen lisääntymistä kesäisin ja merenpohjan happikatoa, joka haittaa kalakantoja. Sinileväisessä vedessä uiminen voi aiheuttaa flunssan kaltaisia oireita sekä vatsa- ja iho-oireita, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri.

Sinilevätoksiinit voivat aiheuttaa lemmikille akuutin maksavaurion ja keskushermosto-oireita. Oireina voi olla esimerkiksi ripulia, oksentelua, lisääntynyttä juomista ja virtsaamista.

Leväkasvustoa Itämeressä. Kuva: Otto Helkama.

Itämeren rehevöityminen johtuu liiallisista ravinteista

Itämeren rehevöityminen johtuu siitä, että veteen on vuosikymmenten ajan päässyt liikaa ravinteita, erityisesti fosforia ja typpeä, kertoo kansainvälinen ympäristöjärjestö WWF. Ravinteet päätyvät mereen erityisesti maa- ja metsätaloudesta, mutta myös kotien ja teollisuuden jätevesistä.

Suomessa jätevesilaitosten fosforinpoisto on Suomessa tehokasta, mutta typenpoistoa ei kuitenkaan vaadita edes kaikilta rannikkokaupunkien jätevedenpuhdistamoilta.

– Kansalaiset voivat pyrkiä vaikuttamaan päätöksentekoon kuntatasolla esimerkiksi ehdottamalla investointeja kuntien jätevedenpuhdistamoihin, Hyytiäinen sanoo.

Hyytiäinen sanoo, että jätevedenpuhdistamoissa olisi varaa petrata typen poistossa jätevedestä.