Suomalainen omenanviljely saattaa hyötyä lämpenevästä ilmastosta, mutta samalla tuotannossa vaaditaan aiempaa enemmän riskinhallintakeinoja. Näin summaa asiantuntija Timo Pousi Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta.

-Kun ilmasto lämpenee voidaan omenaa viljellä yhä pohjoisemmassa. Samalla pidentyvän kasvukauden ansiosta myös lajikevalikoima voi laajentua ja antaa enemmän mahdollisuuksia tuotannolle, Pousi selittää.

Toisaalta maantieteellinen sijaintimme ja päivän pituus pysyvät ennallaan ilmaston muutoksesta huolimatta. Omenoiden viljelyn olosuhteet eivät välttämättä parane merkittävästi keväisin tai syksyisin.

Tuholaiset aiheuttavat päänvaivaa

Vaikka omena voi hyötyä ilmastonmuutoksesta,säiden lämpenimisen mukana voi tulla uusia ongelmia.

-On myös huomioitava, että lämpimämmät ja kosteammat ilmasto-olosuhteet parantavat monien haastavien kasvintuhoojien menestymismahdollisuuksia.Niistä aiheutuu aiempaa enemmän haasteita tuotannossa, Pousi kertoo.

Luonnnvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tekemässä artikkelissa kerrotaan, että olosuhdemuutokset hyödyttävät niitä eliöitä, jotka voivat kehittyä vähävaloisessa syyskosteudessa. Tällaisia ovat esimerkiksi etanat ja sienitaudit.

Jos omenapuu sairastuu sienitautiin, sitä ei voida enää pelastaa. Se on kaadettava, sillä muuta torjuntakeinoa ei ole.

Talven sää muutoksiin on varauduttava

Timo Pousin mukaan on vaikeaa spekuloida, millaisia säiden ääri-ilmiöitä tai talvia tulemme kohtaamaan tulevaisuudessa.

-Esimerkiksi satunnaisesti esiintyvät kovat pakkaset, ja niistä aiheutuvat vauriot, saattavat silti olla liian haastavia uusille, potentiaalisille omenalajikkeille, kertoo Pousi.

Ilmastonmuutos ei vähennä talvenkestävyyden tarvetta. Vähälumisuus sekä heittelevät lämpötilat voivat rasittaa omenapuita aikaisempia kylmiä talvia enemmän. Keväällä taas halla voi koetella kukintaa, kertoo Helsingin yliopiston puutarhatieteilijä Pauliina Palonen vuonna 2022 julkaistussa artikkelissa.

On tärkeää jalostaa pakkasen kestäviä omenalajikkeita.

Uusi lajike syntyy edelleen perinteisin menetelmin. Hyvänmakuisia hedelmiä tuottavan puun kukat pölytetään esimerkiksi talven- ja taudinkestävän, mutta pahanmakuisia hedelmiä kantavan puun siitepölyllä. Hedelmien siemenet kylvetään ja katsotaan, millaisia puita niistä kasvaa.

Jalostaminen on kallista ja yhden lajikkeen kasvattamiseen saattaa mennä jopa 20 vuotta.