Sisältövaroitukset auttavat ahdistavien somesisältöjen tunnistamisessa

Sisältövaroitukset ovat vuosien varrella levinneet vertaistukiryhmistä sosiaalisen median eri yhteisöihin.

Sisältövaroitukset ovat yleistyneet sosiaalisessa mediassa viime vuosien aikana. Sisältövaroituksella ilmoitetaan etukäteen sellaisesta sisällöstä, joka voi aiheuttaa joillekin vastaanottajille epämiellyttäviä tuntemuksia.

Sukupuolen tutkija, dosentti Katariina Kyrölän mukaan sisältövaroituksia alettiin käyttämään jo verkkoyhteisöjen varhaisissa vaiheissa. Aluksi niitä käytettiin seksuaalista väkivaltaa kokeneiden ja itsemurhaa harkinneiden vertaistukiryhmissä. Samoihin aikoihin sisältövaroitukset alkoivat yleistyä myös fanifiktioryhmissä.

– Nykyään sisältövaroitukset ovat yleistyneet etenkin sellaisissa yhteisöissä, joissa pyritään toimimaan syrjintää vastaan, Kyrölä sanoo.

Kyrölän mukaan on vaikeaa nimetä tiettyjä aiheita, joiden kohdalla sisällöstä tulisi aina varoittaa etukäteen. Yleisiä sisältövaroittamisen aiheita ovat usein sellaiset teemat, joihin voi liittyä voimakkaita traumaattisia kokemuksia.

Sisältövaroitukset osaksi arkista keskustelukulttuuria 

Sosiaalisen median vaikuttaja Ella Julia, 23, käyttää Instagram-julkaisuissaan paljon sisältövaroituksia. Instagramissaan Ella Julia keskittyy ihmisoikeustyöhön ja siihen liittyviin ajankohtaisiin teemoihin.

Ella Julia alkoi lisäämään sisältövaroituksia julkaisuihinsa oman traumataustansa vuoksi. Omien tunteiden jäsenteleminen ja ahdistavien asioiden nimeäminen auttoivat ymmärtämään, missä yhteyksissä sisältövaroituksia kannattaa käyttää.

Kuva ja teksti ovat Ella Julian Instagram-profiilista

Nykyään Ella Julia lisää sisältövaroituksen sellaisiin julkaisuihin, joissa hän toivoisi itse sellaisen näkevänsä.

– Minusta tuntuu pahalta, jos silmilleni hyppää varoittamatta sisältöä mihin liittyy esimerkiksi seksuaalinen hyväksikäyttö. Silloin lisään omaan julkaisuuni sisältövaroituksen, koska joku muukin voi tuntea näin, Ella Julia sanoo.

Lisäksi hän kuuntelee seuraajiensa toiveita.

– Saan aina välillä somessa viestejä, että ”hei, kun puhut näistä aiheista, niin voitko varoittaa ensin?”. Pyrin siihen, että seuraajillani on hyvä olo, Ella Julia sanoo.

Hän toivoo, että sisältövaroituksia käytettäisiin myös sosiaalisen median ulkopuolella. Hänen lähipiirissään sisältövaroitukset ovat osa arkista kommunikaatiota.

– Jos haluan avautua ystävälleni jostain sellaisesta aiheesta, josta tiedän hänellä olevan rankkoja kokemuksia, kysyn aina ensin, pystyykö ja jaksaako hän kuunnella juuri nyt, Ella Julia sanoo.

Hänen toiveenaan olisi normalisoida sellainen keskustelukulttuuri, jossa kysytään keskustelukumppanin suostumus ennen kuin puhutaan raskaista aiheista.

Sisältövaroitukset jakavat mielipiteitä 

Katariina Kyrölän mukaan sisältövaroituksia sekä vastustetaan että puolustetaan voimakkaasti.

Sisältövaroitusten vastustajille tyypillinen argumentti on se, että kaikesta tulee voida keskustella ja että maailmalta ei voi sulkea silmiään. Sisältövaroitusten puolustajat taas ovat sitä mieltä, että sisältövaroitusten tarkoitus ei ole estää keskustelua, vaan antaa vastaanottajalle ennakkovaroitus.

Sisältövaroitusten avulla sosiaalisesta mediasta pyritään tekemään mielekkäämpi paikka kaikille.

– Ennakkovaroituksen avulla vastaanottajat voivat perehtyä sisältöön silloin, kun heillä on sellainen olo, että nyt pystyn tähän ja nyt haluan tehdä tämän, Kyrölä sanoo.

  • Sisältövaroituksesta käytetään myös termejä ”trigger warning” (TW), ”content warning” (CW) sekä ”content note”
  • Trigger warning -termi varoittaa etenkin sellaisesta sisällöstä, joka voi laukaista vastaanottajalla traumaperäisen stressireaktion. Triggerillä tarkoitetaan ärsykettä, joka aktivoi traumaattisen muiston ja saa aikaan stressireaktion laukeamisen
  • Trigger-sana yhdistetään usein etenkin sosiaalisessa mediassa paljon käytettyyn ”triggeröityä”-termiin. Tällöin triggeröitymisellä tarkoitetaan raivostumista tai provosoitumista
  • Raivostumista tarkoittava ”triggeröityä”-termi on alun perin muovautunut traumaperäisen stressihäiriön ”triggeri”-sanasta