Nuoret aikuiset eivät pidä ilmastouutisointia mielenkiintoisena, mutta pitävät sitä tärkeänä. Tämä selviää 360journalismia-median teettämästä kyselystä, jossa vain kolmasosa vastaajista kertoi pitävänsä ilmastouutisia todella mielenkiintoisena. 78 prosenttia vastasi kuitenkin pitävänsä ilmastouutisointia tärkeänä tai todella tärkeänä.

Saman suuntaisia tuloksia käy ilmi Uutismedialiiton tammikuussa tekemästä kyselystä, jonka mukaan ilmastonmuutos- ja ympäristöaiheisten uutisten kiinnostavuus on 13–18-vuotiaiden nuorten keskuudessa laskenut viidessä vuodessa 25 prosentista 16 prosenttiin.

Mediakulttuurin, journalismin ja viestinnän tutkija Mikko Hautakangas Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Tarusta sanoo, että Ilmastoaiheen tärkeys voidaan tunnistaa, mutta siihen voidaan suhtautua torjuvasti.

– Syitä voi olla ähky ja uupumus aiheeseen, sen monimutkaisuus tai viestit aiheesta koetaan masentavaksi ja toivottomaksi, Hautakangas sanoo.

Hautakankaan mukaan ilmastouutisista tekisi mielenkiintoisempia se, että aiheesta ei aina vain puhuisi ilmastotutkijat, aktivistit tai poliitikot.

– Pyrittäisiin tulemaan aiheen kanssa lähemmäs ihmisten arkea, Hautakangas sanoo.

Hautakangas nostaa myös esille myönteisten kehityskulkujen näkyväksi tekemisen, eli kerrotaan, mitä on jo tehty asian eteen. Tämä voisi tuoda toiveikkaampaa näkökulmaa.

– Nuoriso katsoo kuitenkin pidemmälle tulevaisuuteen, Hautakangas toteaa.

Kiinnostavuuden lisääminen kerronnan keinoin

Journalismin kerronnan keinoihin perehtynyt Uusi Juttu-median toimituspäällikkö Sonja Saarikoski kertoo, että yksi ratkaisu kiinnostavuuden lisäämiseen voisi olla kerronnallinen tyyli.  Hän kertoo, että usein uutiskerronnassa esiintyvä ongelma on se, että puhutaan passiivisella ylätasolla. Tällöin lukijat eivät saa otetta aiheeseen.

– Esimerkiksi päästöt on asiana kovin epäkonkreettista ja uutisoinnissa ei usein osoiteta mihin ne liittyvät tai millaisia suoria vaikutuksia niillä on.

Viime aikoina ilmastokriisi on tullut esille mediassa esimerkiksi Los Angelesin maastopalojen yhteydessä. Maastopalot iskivät vauraille alueille ihmisten arkipäivään.

– Ilmastokriisi tulee akuutiksi monesti vasta ympäristökatastrofien, kuten Los Angelesin palojen yhteydessä. Näin sen ei pitäisi olla, Saarikoski sanoo.

Saarikoski on samoilla linjoilla Hautakankaan kanssa siitä, mitä tulee ilmastouutisoinnin arkisuuteen.

– Ilmastoasiat alkavat pakostakin kiinnostamaan, kun ne näkyvät selkeästi arjessa, Saarikoski toteaa.