Reilussa viidesosassa Manner-Suomen kunnista on tulevalla kaudella nykyistä vähemmän valtuustopaikkoja. Kuntaliiton tekemän tutkimuksen mukaan valtuustokoon supistamisen taustalla on yleisesti kuntien väestön väheneminen, mutta nyt myös huono taloustilanne, mikä pakottaa kuntia säästämään. Tämän lisäksi ehdokkaita on usein vaikea löytää tarpeeksi. Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo, että ehdokaskatoon voi syynä olla heikko taloustilanne: ihmiset eivät halua joutua tekemään vaikeita säästöpäätöksiä, ja siksi eivät asetu ehdolle.

Ehdolle asettumista jarruttaa Pekola-Sjöblomin mukaan myös sosiaalinen media, koska päättäjien toimintaa käsitellään siellä usein epäasiallisesti. Tämän lisäksi vapaa-ajan arvostus on lisääntynyt. Tästä huolimatta on edelleen niitä, jotka tahtovat olla päätöksenteossa mukana. Pekola-Sjöblom painottaa, että on kuntien ja koko yhteiskunnan haaste saada heidät osallistumaan.

– Vain viisi prosenttia suomalaisista on valmiita lähtemään puolueen ehdokkaaksi vaaleihin. Kuitenkin noin joka viides voisi harkita kunnallista luottamustehtävää, jos sitä tarjotaan. Tämä ryhmä olisi tärkeä saada mukaan, Pekola-Sjöblom sanoo.

Pekola-Sjöblomin mielestä on tärkeää, että kuntalaiset voivat vaikuttaa myös vaalien välillä. Esimerkiksi kansalaisraadeissa päättäjät saavat uusia näkökulmia suoraan kuntalaisilta.

Valtuustopaikkojen vähenemisessä on myös positiivisia puolia

Pekola-Sjöblom kertoo, että viime kuntavaaleissa useilla kunnilla oli alle kaksi ehdokasta valtuustopaikkaa kohden. Sopuvaalien uhka kasvaa, jos paikkoja on liikaa tarjolla. Sopuvaalitilanne syntyy silloin, jos paikkoja on yhtä monta tai vähemmän kuin ehdolla olevia. Jälkimmäisessä tapauksessa vaalit pitää järjestää uudelleen.

– Paikkojen vähentäminen ei ole kunnille yksiselitteinen asia. Moniäänisyys kärsii, jos pienet puolueet eivät pääse läpi. Pienempi valtuutettujen joukko voi kuitenkin olla suurta tehokkaampi, ja päätöksenteko saa helpommin myös kasvot, Pekola-Sjöblom sanoo.

Kuntavaltuutettujen määrä on laskenut jo vuosikymmeniä, vaikkakin vauhti on tasaantunut. Valtuustopaikat vähenevät todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Lähde: Kuntaliitto

Kunnat tarjoavat monia tapoja, joiden avulla asukkaat voivat vaikuttaa myös vaalien väleillä. Näin jokainen kuntalainen voi saada äänensä kuuluviin, vaikka hänen edustajaehdokkaansa ei olisikaan valtuustossa. Alla esimerkkejä vaihtoehdoista:

• Keskustelutilaisuudet kuntalaisia koskevista aiheista, esimerkiksi koulun remonttitarpeet
• Kokoukset, jossa kaikilla osallistujilla on ääni- ja puheoikeus
• Osallistava budjetointi, jossa kuntalaiset pääsevät päättämään kohteesta, johon rahat käytetään
• Kansalaisraadit, joihin edustajat valitaan satunnaisotannalla

Alue- ja kuntavaalit järjestetään Suomessa 13.4.2025. Lisätietoa eri suoravaikuttamisväylistä löytyy kuntien omilta nettisivuilta.