Nuorten vähäinen äänestäminen herättää usein keskustelua vaalien alla. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2021 kuntavaaleissa 18–25-vuotiaista nuorista vain 35,4 prosenttia käytti äänioikeuttaan.
Verkkomediamme toteutti kyselyn 18–25-vuotiaille tulevan kevään kunta- ja aluevaaleihin liittyen. Kysely kohdistettiin lapualaisiin nuoriin, ja tavoitti 36 vastaajaa.
Some on nuorille mieluisin lähestymistapa
Kyselyyn vastanneet valitsivat sosiaalisen median ehdokkaille parhaaksi tavaksi tavoittaa heidät.
– Sosiaalisessa mediassa tiedon saa usein nopeasti ja helposti ymmärrettävässä
muodossa, kertoo Åbo Akademin valtio-opin tutkijatohtori Janette Huttunen.
Erilaiset vaaleihin liittyvät tapahtumat eivät kyselyyn vastanneita nuoria kiinnosta.
Vastuu tiedottamisesta on puolueilla ja päättäjillä
Kyselyyn vastanneista nuorista vain 8,3 % vastasi tietävänsä tarpeeksi kaupunginvaltuuston toiminnasta ja päätöksistä.
Huttunen korostaa tiedottamisessa puolueiden ja päättäjien vastuuta.
– Poliittisilla puolueilla ja päättäjillä on vastuu viestiä siitä, mitä kunnassa tehdään ja tehdä se ymmärrettävällä tavalla.
Nuorten puutteellinen tieto päätöksistä ja kaupunginvaltuuston toiminnasta saattaa olla taustalla päätökseen olla äänestämättä.
– On luonnollista kokea, että ei ole merkitystä mitä tai ketä nuori äänestää, jos ei näe millaisia päätöksiä kunnassa tehdään, Huttunen pohtii.
– Verkkomediamme kysely tavoitti 36 vastaajaa, ja oli kohdistettu 18–25-vuotiaille lapualaisille nuorille.
– Kysymykset keskittyivät äänestämiseen, ehdokkaan valintaan ja miten merkitykselliseksi nuori äänensä kokee.