Kuntavaaliehdokkaat tavoittavat nuoret parhaiten sosiaalisessa mediassa

Vaalitapahtumat eivät nuoria kiinnosta, vaan ehdokkaat tavoittavat nuoret parhaiten sosiaalisen median kautta. Monet nuoret eivät koe tietävänsä tarpeeksi kaupunginvaltuuston toiminnasta ja päätöksistä.

Nuorten vähäinen äänestäminen herättää usein keskustelua vaalien alla. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2021 kuntavaaleissa 18–25-vuotiaista nuorista vain 35,4 prosenttia käytti äänioikeuttaan.

Verkkomediamme toteutti kyselyn 18–25-vuotiaille tulevan kevään kunta- ja aluevaaleihin liittyen. Kysely kohdistettiin lapualaisiin nuoriin, ja tavoitti 36 vastaajaa.

Some on nuorille mieluisin lähestymistapa

Kyselyyn vastanneet valitsivat sosiaalisen median ehdokkaille parhaaksi tavaksi tavoittaa heidät.

– Sosiaalisessa mediassa tiedon saa usein nopeasti ja helposti ymmärrettävässä
muodossa, kertoo Åbo Akademin valtio-opin tutkijatohtori Janette Huttunen.

Erilaiset vaaleihin liittyvät tapahtumat eivät kyselyyn vastanneita nuoria kiinnosta.

Vastuu tiedottamisesta on puolueilla ja päättäjillä

Kyselyyn vastanneista nuorista vain 8,3 % vastasi tietävänsä tarpeeksi kaupunginvaltuuston toiminnasta ja päätöksistä.

Huttunen korostaa tiedottamisessa puolueiden ja päättäjien vastuuta.

– Poliittisilla puolueilla ja päättäjillä on vastuu viestiä siitä, mitä kunnassa tehdään ja tehdä se ymmärrettävällä tavalla.

Nuorten puutteellinen tieto päätöksistä ja kaupunginvaltuuston toiminnasta saattaa olla taustalla päätökseen olla äänestämättä.

– On luonnollista kokea, että ei ole merkitystä mitä tai ketä nuori äänestää, jos ei näe millaisia päätöksiä kunnassa tehdään, Huttunen pohtii.

– Verkkomediamme kysely tavoitti 36 vastaajaa, ja oli kohdistettu 18–25-vuotiaille lapualaisille nuorille.
– Kysymykset keskittyivät äänestämiseen, ehdokkaan valintaan ja miten merkitykselliseksi nuori äänensä kokee.