Lähtisitkö kanssani murhakävelylle? Synkän matkailun suosio kasvaa kotimaassa

Viime vuosina kiinnostus ihmisen pimeään puoleen on kasvanut. Synkkä matkailija hakeutuu kuoleman ja kärsimyksen pariin, livenä tai virtuaalisesti.

Synkkä turismi on matkustamista paikkaan, jolla on synkkä historia. Synkällä historialla tarkoitetaan kuolemaan ja kärsimykseen linkittyviä tapahtumia. Kohteet voivat olla murhien, sotien, onnettomuuksien tai terrori-iskujen tapahtumapaikkoja.

Tutkija Tuomas Hovi kertoo, että synkän turismin palveluita tarjotaan yhä enemmän ja kiinnostus synkkää matkailua kohtaan on kasvanut.

– Erityisesti vanhat yleisölle tutut turistikohteet ovat lisänneet valikoimiinsa synkän turismin palveluja, Hovi sanoo.

Muutaman viime vuoden aikana kotimaanmatkailussa ovat lisääntyneet kohteiden synkkää historiaa hyödyntävät palvelut, esimerkiksi rikoskävelyt ja kauhukierrokset.

– Synkkää historiaa hyödynnetään esimerkiksi Turun linnassa sekä Kakolan ja Katajanokan vanhoilla vankila-alueilla.

Hovi nimeää viihde- sekä uutismedian seuraamisen yhdeksi motiiviksi käydä kohteissa.

Synkkä turismi elää myös omatoimimatkailijoiden keskuudessa, sillä kaikki sen piiriin kuuluvat kohteet eivät ole virallisia matkailukohteita. Näihin kuuluvat esimerkiksi joidenkin henkirikosten tapahtumapaikat kuten Bodominjärven ”murhaniemi”.

Synkän matkailun kohde voi olla esimerkiksi vanha mielisairaala. Seilin saaren vanhalla sairaala-alueella pääset tutustumaan muuan muassa potilashuoneeseen.

Synkkä turismi kasvattaa suosiotaan true crime -ilmiön vanavedessä

Viihdesisällöistä erityisesti true crime -podcastit tuovat kotimaisia rikospaikkoja kuuntelijoiden tietoisuuteen. Muun muassa Bodominjärvellä vieraillaan ilman virallista opastusta omatoimisesti. Matkailija voi näin itse osallistua mysteerin ratkomiseen, mikä on osa synkän turismin viehätystä.

– Synkkä matkailu on tapa kokea pelottavia kokemuksia turvallisesti ja saada uudenlaisia sävyjä keskiluokkaiseen elämään. Ensimmäinen kohteeni oli noin kymmenen vuotta sitten Kokemäen uunisurman tapahtumatalossa, otin sieltä kellonkin muistoksi, kertoo Teemu Saarenpää.

Teemu Saarenpää on synkän historian harrastaja. Hänen rikosaiheisella Instagram-tilillään on melkein satatuhatta seuraajaa. Lisäksi hän kirjoittaa ForenSeek.app-blogia aiheesta ja on tuottanut veljensä Sami Saarenpään kanssa ilmaisen ForenSeek-mobiilisovelluksen.

– Sovellus syntyi omasta ja muiden harrastajien tarpeesta koota synkän matkailun paikat kartalle, eikä sellaista vielä ollut tehty. Parhaat kohteet eivät aina ole helpoimmin saavutettavissa, Saarenpää sanoo.

Sovelluksen avulla matkailija voi löytää ja vierailla 112 opastetulla kierroksella synkän historian kohteissa niin kotimaassa, kuin ulkomailla. Synkkää matkailua voi tehdä siis myös virtuaalisesti ja turvallisesti omalta kotisohvalta.

Uudenmaan alueella sovelluksen avulla voi tutustua esimerkiksi Tattarisuon ruumiinosien mysteeriin. Tällä hetkellä sovelluksesta on suunnitteilla uusi ja yhteisöllisempi versio.

Saako pahan äärellä viihtyä?

– ­Ihmisiä ovat aina kiinnostaneet synkät ja makaaberit asiat. Joidenkin mielestä jopa antiikin Rooman gladiaattoriesitykset voidaan laskea kuuluvaksi synkkään turismiin. Ilmiöllä on siis historiallinen jatkumo, kertoo Tuomas Hovi.

Synkän historian perässä matkaavien motiiveja ovat tapahtumien muistelu, historian ymmärtämisen halu, sekä uusien kokemusten ja elämysten hakeminen. Synkkä turismi on tapa kokea pelkoa ja jännitystä ilman oikeaa vaaraa.

– Mitä enemmän aikaa kohteen synkistä tapahtumista on kulunut, sitä helpompi se on tuoda eettisesti osaksi matkailupalvelua, Hovi sanoo.

Ajan kuluminen vaikuttaa siis synkän turismin eettisyyteen. On helpompi puhua satoja vuosia sitten tapahtuneista hirveyksistä, kuin lähihistorian tapahtumista.