Suomessa hämähäkkikauppaa käydään eniten harrastajien kesken. Monet harrastajat luottavat toistensa tietotaitoon eläimistä. Hämähäkkiharrastajat ovat yleensä tietoisia lajiensa alkuperästä ja pystyvät jakamaan tietoa myös eteenpäin.

Harvinaisimpia ja kauneimpia lajeja on vaikea löytää Suomesta. Tällöin harrastaja hankkii erikoisuuden ulkomailta, yleisimmin yksityiseltä kauppiaalta internetistä. Näissä tapauksissa on uhkana, että eläin ostetaan laittomasta lähteestä.

Creepy Bugger -eläinkauppaa Klaukkalassa pitävä Martyn Pollitt on kohdannut epämääräisiä kauppiaita.

Pollit kohtasi kansainvälisillä kauppasivuilla Facebookissa kiinalaisen toimijan, joka lupaili laillisia eläimiä. Kauppias lähetti muun muuassa hämähäkeiksi luokiteltavia skorpioneja kirjeessä. Myöhemmin Pollitt sai myös eläimiä, joita ei ollut tilannut. Asianmukaista paketointia tai dokumentteja ei ollut.

– Hän lähetti minulle maailman myrkyllisimpiä eläimiä, jotka oli pakattu surkeasti. Tämä oli järkyttävää. Ilmiannoin hänet Suomen sekä Kiinan viranomaisille.

Pollitt ei ole kuullut eläinkauppiaasta sen koommin.

Kaupan kielto ei kerro uhanalaisuudesta

Villieläinten ja kasvien kaupankäyntiä rajoitetaan kansainvälistä kauppaa koskevalla yleissopimuksella eli CITES-sopimuksella. CITES-sopimus ei kuitenkaan ole listaus uhanalaisista lajeista. Uhanalaisuuksia arvioi kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN, joka ylläpitää uhanalaisuusarvioiden punaista listaa.

Tullin mukaan laiton kauppa ei ole Suomessa huomattava ilmiö. CITES-sopimukseen kuuluvista eläimistä on tullille paljastunut ainoastaan kolmensadan verijuotikkaan salakuljetusyritys vuosina 2017 ja 2018. Hämähäkkieläinten asiatonta tuontia ei ole paljastunut viimeiseen kymmeneen vuoteen.

Luonnontieteellisen keskusmuseon selkärangattomiin keskittyneen kuraattorin Pedro Cardoson ja tarantellatutkijan Carol Fukushiman mukaan hämähäkkieläimet eivät ole eläinsuojelun tärkein huomion kohde. Norsujen ja sarvikuonojen osat ovat heidän mukaan suurempia huolenaiheita.

Tarantelloja on yhteensä noin 1000 lajia. Näistä 39 on arvioitu IUCN:n listalle joista 16 luokitellaan uhanalaisiksi tai vaarantuneiksi.

Cardoso ja Fukushima esittelevät luonnontieteellisen museon kokoelmia. Kuva: Jani Ahosola

EU laittoman kaupan pesukoneena

Cardoso kertoo EU-alueen toimivan ”pesukoneena” laittomalle eläinkaupalle. Monet EU:n ulkopuoliset maat ovat, elintarvikevientiä lukuun ottamatta kieltäneet villieläinten viennin sekä näillä kaupankäynnin. Esimerkkimaaksi Fukushima nostaa Brasilian. Kiellosta huolimatta brasilialaisia eläimiä liikkuu markkinoilla.

Poecilotheria metallica on näyttävä laji, lähtöisin Intiasta. Kuva: Julia Tilipko

Typhochlaena seladonia, tuttavallisemmin seladonia, on yksi hämähäkkilajeista, jota liikkuu kaupassa. Laji ei ole CITES-listattuna, koska yksikään maa ei ole ehdottanut tätä listalle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että laji olisi laillinen.

– Eläin voi olla syntynyt vankeudessa, mutta se ei muuta sitä, että miten laji itsessään on kasvattajille päätynyt. Jossain vaiheessa on rikottu lakia salakuljettamalla eläin pois Brasiliasta. Fukushima kertoo.

Toimituksemme etsi seladoniaa myyviä tahoja netistä. Suomesta näitä ei löytynyt, mutta Puolasta löysimme parikin yritystä, jotka tätä lajia myivät. Hintaa seladonialle tulee noin 250 euroa. Yhteydenottoihin vastasi toinen yrityksistä, Global Tarantula Market, joka ei kuitenkaan antanut alkuperätietoja tai tietoa kasvattajasta. Yritys kertoi, ettei eläin ole CITES-listattu. Tällöin kaupankäyntiin EU:n sisällä ei dokumentteja tarvita.

Populaatiokatoon mahdollista täydennystä harrastajilta

Hämähäkkiharrastaja Pekka Koivukankaan mukaan harrastajat kannustavat hämähäkkieläinten keräämiseen luonnosta varsinkin silloin, kun haluaan heti täysikasvuinen naaras.

– Hämähäkkinaaraat elävät pidempään. Ne ovat halutumpia ja kalliimpia kuin koiraat. Luonnosta kerätty hämähäkkipariskunta voi parhaimmillaan tuottaa tuhansia jälkeläisiä, joilla saadaan katettua harrastajien kysyntä.

Koivukankaan mukaan paikalliset toimijat eivät välttämättä pysty pelastamaan lajia, jos vastassa on suurteollisuutta, joka tuhoaa hämähäkkien luontaista elinympäristöä. Koivukangas arveleekin, että elinympäristöjä elvyttäessä harrastajat voisivat olla mukana pelastamassa alkuperäisiä populaatioita.

– Jos minulta pyydettäisiin hämähäkkejä elvyttämään alkuperäistä kantaa, lähettäisin niitä saman tien.

Koivukangas ja Julia Tilipko kertovat alkuperätodistuksesta. Kuva: Jani Ahosola

Tulevaisuuden ratkaisut

Cardoso ja Fukushima toivoisivat Suomeen yhteistyötä viranomaisten, asiantuntijoiden ja harrastajien välille.

– Tällöin voisimme olla tietoisia, mitä lajeja liikkuu kaupassa. Osaisimme myös puuttua laittomaan toimintaan sekä valistaa ihmisiä lajien uhanalaisuudesta.

Koivukangas kaipaisi Suomeen myrkyllisten eläinten harrastajille omaa yhdistystä. Suomessa toimii eksoottisten eläinten yhdistys, mutta myrkyllisten eläinten yhdistys mahdollistaisi täsmällisempää tietotaitoa jaettavaksi sekä ymmärrystä lajeista.