Lentäjä ja tanssija rikkovat perinteisen eläkeläisen muottia

Minna Tervamäki ja Sari Lahtinen ovat saavuttaneet virallisen eläkeiän paljon keskivertoa aikaisemmin. Aktiiviset naiset ovat kokeneet, että heillä on edelleen paljon annettavaa työelämälle.

Kansallisbaletin tähtitanssijana uransa tehnyt Minna Tervamäki on halunnut laajentaa työskentelykenttäänsä eläkkeellä ja toimii nykyisin muun muassa koreografina. Koreografioita hän ehti tehdä jo miltei kymmenen vuotta tanssijan työn ohella ennen eläkkeelle jäämistä.

Sari Lahtinen työskenteli 33 vuotta lentäjänä Finnairilla. Eläkkeellä hän on lähtenyt opiskelemaan yliopistoon useampaa eri alaa.

Äiti, eläkeläinen ja yrittäjä

– Elämässäni moni asia ei ole mahtunut mihinkään tietynlaiseen boksiin. Olin samaan aikaan eläkeläinen, pienen lapsen äiti ja yksityisyrittäjä, kertoo Tervamäki.

Hän sai ensimmäisen lapsensa vuosi sen jälkeen, kun oli jäänyt eläkkeelle.

Tanssijoiden tavoite-eläkeikä on tällä hetkellä 63 vuotta. Kansallisbaletin oman sopimuksen perusteella balettitanssijat eläköityvät jo 44-vuotiaina.

Tervamäen kokemuksen mukaan ikääntymisen tuomat muutokset vaihtelevat tanssijoiden välillä paljon, niin kuin ihmisten välillä yleensäkin. Hän korostaa sitä, että isojen taideorganisaatioiden tahti ja ohjelmistot sopivat ehdottomasti nuorelle keholle paremmin.

Eläkkeelle siirtyminen tapahtui Tervamäen kohdalla hyvin huomaamattomasti. Oma yritys ja työ freelancerina olivat kulkeneet palkkatyön rinnalla useiden vuosien ajan.

Valtaosa hänen tuntemistaan balettitanssijoista joutuu eläkkeellä jatkamaan edelleen työntekoa. Balettitanssijoiden keskiansiot vaihtelevat 2000–3000 euron välillä. Kertyneiden työvuosien ja ansioiden perusteella laskettava eläke ei ole nelikymppisenä ehtinyt karttua suureksi.

Joutenolo tuntui ahdistavalta

Kaikki nuorena eläköityneet eivät ole taloudellisesti sellaisessa tilanteessa, että työnteko olisi pakollista. Sari Lahtinen oli 56-vuotias, kun hän jäi eläkkeelle lentäjän työstä.

– Kun täytin viisikymmentä moni tuttavistani kommentoi, että ei enää montaa vuotta ja voit vain maata sohvalla ja syljeskellä kattoon. En nähnyt tätä itse vaihtoehtona.

Lahtinen kuvailee itseään aktiiviseksi ihmiseksi, joka ei nauti joutenolosta. Hän opiskelee tällä hetkellä Helsingin yliopistossa englantia. Tämän lisäksi hän on opiskellut pari vuotta maa- ja metsätaloustieteellisessä tiedekunnassa.

Henkilö pitää kaiteesta kiinni ja katsoo eteenpäin.

Sari Lahtinen kertoo ajoittain edelleen kaipaavansa lentämään. Hän uskoo voivansa hyödyntää opinnoissaan ja työelämässä lentomaailmasta tuttua jämptiyttä.

Migreeni lopetti yölentojen lentämisen

Tietyistä ammateista eläköidytään keskimääräistä nuorempana ihan syystä. Ihmiskeho vanhenee, vaikka omasta terveydestään pyrkisi huolehtimaan kuinka säntillisesti tahansa.

– Viisikymmentä täytettyäni minulla tuli ongelmia esimerkiksi korvien paineentasaamisen kanssa. Myös migreeni alkoi vaivata ja epäsäännöllinen vuorotyö muuttui vuosi vuodelta raskaammaksi.

Viimeisinä työvuosinaan Lahtinen lopetti yölentojen lentämisen juuri migreenin vuoksi.

Minna Tervamäki painottaa Lahtisen tapaan fyysisestä toimintakyvystä huolehtimisen tärkeyttä, mutta tiedostaa sen, että kaikkeen ei itse pysty tanssijana vaikuttamaan.

– Tiedän monia, jotka ovat eläköityneet suoraan ”kärjiltä” (kärkitossuilta). Hyvästä fyysisestä kunnosta huolimatta jokin osa kehosta voi olla todella loppuun kulutettu ja moneen kertaan leikattu.

Lahtinen ja Tervamäki luovat uutta uraa, eivätkä haaveile eläkepäivistä. Vaikka yksi ura on takanapäin, on edessä silti useita hyviä työvuosia. Neljä- ja viisikymppisenä moni on ammatillisesti siinä tilanteessa, että on eniten annettavaa työelämälle.


Entinen tilannevalvoja oli päivän eläkeläisenä, kunnes aloitti työt päiväkodissa

Tuija Maula ei jäänyt lepäämään laakereilleen, kun tuli aika siirtyä sotilaseläkkeelle. 56-vuotias Maula eläköityi viime keväänä tilannevalvojan tehtävistä, joissa hän oli toiminut vuodesta 1997. Hän ei ehtinyt olla montaakaan päivää eläkkeellä, kunnes tuttava houkutteli hänet päiväkotiin töihin.

Monet puolustusvoimista sotilaseläkkeelle siirtyneet haluavat jatkaa vielä vuosia työelämässä sen jälkeen, kun ovat saavuttaneet virallisen eläkeiän. Osa haluaisi jatkaa pidempään sotilasuralla, kuin nykyisin on mahdollista.

– Kritisoin sitä, että miksi eläkkeelle pakotetaan, jos toimintakykyä edelleen olisi ja vaadittavat testit läpäisee. Valtio on panostanut paljon pitkällä koulutuksella ja rahallisesti meihin, jotka olemme toimineet erikoistehtävissä, pohtii 58-vuotias Jaakko Vainionpää.

Hän jäi muutamia vuosia sitten sotilaseläkkeelle Puolustusvoimista.

Vainionpää on toiminut useissa kansainvälissä kriisinhallintatehtävissä ja omaa pitkän kokemuksen Puolustusvoimien huoltotehtävien puolelta. Fyysisesti hyväkuntoinen Vainionpää ei jäänyt viettämään eläkepäiviä vaan siirtyi siviilitehtäviin alle kuukausi sotilaseläkkeelle jäämisestä. Suunnitelmissa ei ole vielä hetkeen siirtyä eläkeläiseksi

Maula on Vainionpään kanssa eri mieltä. Hänestä on hyvä, että sotilastehtävistä eläköidytään, kun tietty ikä tulee täyteen:

– Tällä tavoin annetaan tilaa nuoremmille sotilaille. Ainakin omalla kohdallani yövalvominen hankaloitui kovasti, kun ikää tuli lisää.

Molemmat nauttivat työnteosta ja haluavat hyödyntää aiempaa työkokemustaan nyt uudella urallaan. Eläkepäivistä kumpikaan ei vielä haaveile.

Vain muutamista ammateista pääsee eläkkeelle alle kuusikymppisenä

 

  • Tanssijoiden keskimääräinen eläkeikä on 63 vuotta, Kansallisbaletilla on erillinen sopimus, jonka perusteella tanssijat eläköityvät 44-vuotiaina.
  • Lentäjät eläköityvät Finnairilta 58–63-vuotiaina.
  • Sotilaseläkkeelle siirrytään tällä hetkellä 55–57-vuotiaina.
  • Eläkeläisistä 81 prosenttia oli yli 65-vuotiaita vuonna 2020
  • Koko väestöstä 28 prosenttia sai eläkettä vuonna 2020.