Somessa monimutkaisista asioista pitää tehdä yksinkertaistettuja ja teräviä, mikä kärjistää viestiä, sanoo poliittisen viestinnän tutkija Elisa Kannasto (Seamk). Hän on tutkinut väitöskirjassaan poliitikkojen henkilöbrändejä vaalikampanjan aikana Facebookissa. Some on yksi nuorten pääkanava uutisten seuraamiseen ja seuraavana kanavana tulee iltapäivälehtien verkkosivut, Kannasto kertoo.

Kannaston mukaan some on tunnepitoisen viestinnän kanava ja erityisesti TikTok pyrkii vetoamaan tunteisiin. TikTokissa huomio saattaa kiinnittyä poliittisten ideologien sijaan enemmän kiinnostaviin henkilöihin.

— Silloin ei ole välttämättä niin merkityksellistä onko asia totta vai ei, jos se herättää fiiliksiä, Kannasto kertoo.

Psykologi Julia Sangervo tekee poliittista sisältöä someen. Kuva: Sangervon kotisivut.

Myös someen poliittista sisältöä tekevä Julia Sangervo tunnistaa somen luotettavuusongelman. Hän on 31-vuotias psykologi ja vihreiden varakansanedustaja. Hänestä on huolestuttavaa, että esimerkiksi TikTokissa ei ole faktantarkastusta eikä se ole uutismedia.

— Kun puhutaan poliittisesta viestinnästä, niin TikTokissa voi levittää valheellista tietoa, mitä nuoret eivät osaa tunnistaa, Sangervo toteaa.

Sangervon näkemyksen mukaan nuoret eivät tunnista somessa valheellista viestintää, kun kyse on poliittisesta viestinnästä.

Kannasto puolestaan kertoo, että nuoret saattavat jopa vanhempaa väestöä paremmin tunnistaa, että somessa voi olla valheellisia sisältöjä. Nuoret tiedostavat miten someympäristö toimii, sillä esimerkiksi kouluissa puhutaan paljon informaatiovaikuttamisesta.