Lukeminen ei ole pelkkää kirjallisuuden maailmoissa viihtymistä. Lukutaito on kansalaistaito, jonka avulla arjessa selvitään.
Heikot lukijat kohtaavat huomattavia ongelmia erilaisissa arkisissa tilanteissa, kuten vuokrasopimuksen tulkitsemisessa, laskujen erittelyssä tai Kelan palveluissa. Myös valeuutisten tunnistaminen voi olla vaikeaa, kun lukutaito on heikkoa.
– Heikko lukutaitoisuus tarkoittaa sitä, että osataan lukea, mutta suhteellisen lyhyitä tekstejä. Rakenteen ja kielen tulee olla selkeää, sanoo Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksen suomen kielen apulaisprofessori Sari Sulkunen.
Lukukeskuksen viestintäpäällikkö Saara Orasen mukaan heikkoon lukutaitoon vaikuttaa erityisesti lukijan sosioekonominen tausta. Heikkoja lukijoita on tutkitusti enemmän sekä matalammin koulutetussa että varallisuudeltaan alemmassa osassa väestöä.
Heikkoja lukijoita 15-vuotiaissa nuorissa on noin joka seitsemäs, sanotaan kaksi vuotta sitten tehdyssä PISA-tutkimuksessa. Määrä on kasvanut 5,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2009, jolloin lukutaitoa painotettiin viimeksi PISA-tutkimuksessa. Heikkojen lukijoiden määrän nuorten keskuudessa uskotaan nousseen entisestään.
Hieman yli joka kymmenes 16–65-vuotiaista aikuisista lukee heikosti, selviää vuonna 2012 tehdystä PIAAC- eli aikuisten lukutaitotutkimuksesta. Se tarkoittaa lähes 380 000 ihmistä. Sillä määrällä täyttäisi Olympiastadionin yli kymmenen kertaa.
PIAAC-tutkimus olisi toteutettu tänä vuonna, mutta koronapandemian vuoksi tutkimusta ei voitu tehdä. Tutkimuksen teko on siirretty ensi vuoden keväälle.
Vanhemmat näyttävät ristiriitaista mallia
Lukukeskuksen keväällä teettämässä selvityksessä hieman yli kuusikymmentä prosenttia aikuisista kertoi lukevansa liian vähän. Entistä useampi aikuinen sanoi, ettei pidä itse lukemisesta. Silti lukeminen mainitaan harrastukseksi usein.
Aikuisten ja nuorten mielestä lukeminen jää vähemmälle siksi, että aikaa ei ole riittävästi. Monet katsovat myös mieluummin tv-ohjelmia tai elokuvia. Aikuisista 71 prosenttia kertoi, etteivät he osaa keskittyä lukemiseen.
Sulkusen mukaan asiaa voi ajatella myös toisinpäin. Lukemista arvostetaan, vaikka sanotaankin, että luetaan liian vähän. Lukemisen vähyydestä koetaan syyllisyyttä, sillä lukemisen hyödyt tiedetään.
Lukukeskuksen Saara Oranen vahvistaa näkemyksen.
– Suomalaiset ovat yhä kirjakansaa. Siltikään kaikkien ei tarvitse pitää lukemisesta, mutta lukutaidon saavuttamisen pitää olla kaikille mahdollista, hän sanoo.
Sulkusen mielestä lukutaito on kansalaistaito, jonka kehittämisessä jokaisella on elämänsä mittainen matka.
Mitä lukutaito sitten on? PISA- ja PIAAC-tutkimusten määritelmien mukaan lukutaito on kirjallisten tekstien ymmärtämistä, käyttöä, arviointia ja pohdiskelua. Keskeistä on kiinnostus kirjallisia tekstejä kohtaan.
Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Anna Kajanderin mielestä olisi tärkeää pysähtyä välillä lukemaan nimenomaisesti painettua kirjaa, sillä se tukee syventävää lukemista. Silti esimerkiksi äänikirjat voivat hänen mukaansa saada kiinnostumaan kirjallisuudesta ja lopulta kehittämään monilukutaitoa.
Lukutaitoa on luonnehdittu lihakseksi, jonka kunnosta tulisi pitää huolta. Lukutaidon treenaamiseen onkin hyvin yksinkertainen ohje.
– Lukemisessa kehittyy lukemalla, Kajander sanoo.
Lue myös: Lainakirja on monelle toisen asteen opiskelijalle tärkeä
Kuuntele myös: Kirjallisuuskupla