Työssä ei aina tarvitse jaksaa täysipainoisesti eläkeikään asti. Osittainen varhennettu vanhuuseläke tuo taloudellista joustoa vuosiin ennen varsinaista eläkeikää.

Kirsi Lemmetti, 62, saapuu työvuoroon Karlvikin ratsastuskoululle lähelle Helsingin ja Sipoon rajaa. Tänään hän syöttää hevosia, vie niitä tarhoihin ulkoilemaan ja puhdistaa karsinoita. Lemmetti kertoo olevansa osittainen eläkeläinen, joka työskentelee tallilla kolmena päivänä viikossa.

– Tässä iässä valitsen mielelläni sen, että vapaa-aikaa on enemmän kuin työaikaa. Voin myös helpottaa tytärteni elämää ruuhkavuosissa ottamalla lastenlapsia hoitoon iltapäivisin.

Lemmetti seurasi entisen esimiehensä kokemuksia osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen hyödyntämisestä. Näin hän innostui mahdollisuudesta osa-aikatyön tekemiseen niin, etteivät tulot putoa.

Tilanne kehittyi niin, että pitkän työuran ICT-alalla tehnyt Lemmetti vaihtoi yli kuusikymppisenä hevosalalle osa-aikatyöhon. Hevoset ovat olleet hänen unelmansa pikkutytöstä asti ja mahdollisuuden tullen hän päätti kokeilla tallityötä.

– Tämä on antoisaa hommaa, sillä eläinten kanssa ei ole kahta samanlaista päivää. Toisaalta huomaan tallillakin usein ottavani asiakaspalveluroolia, kuten aiemmassa työssäni asiakassuhdepäällikkönä.

Hevoset viedään tarhoihin ryhmissä, joissa kaikki yksilöt tulevat keskenään toimeen.

Tavoitteena työn kuormittavuuden kevennys ilman tulojen putoamista

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen idea on auttaa suomalaisia jaksamaan paremmin työuran viimeisinä vuosina. Samalla se pyrkii kannustamaan työnteon jatkamiseen yli varsinaisen vanhuuseläkkeen alaikärajan.

– Tämä on yksi tapa hoitaa työllisyyttä niin, ettei ikääntyvien työkuorma olisi kohtuuton, vaikka eläkeikä nousee. Työaikaa voi keventää, kun osittainen eläke paikkaa tulotasoa, sanoo Eläketurvakeskuksen (ETK) asiantuntija Jari Kannisto.

Kannisto kertoo, että aiemmin oli käytössä osa-aikaeläke, jota moitittiin jäykäksi ja kankeaksi tiukkojen ansiorajojen vuoksi. Sen korvasi vuonna 2017 osittainen varhennettu vanhuuseläke, josta karsittiin kaikki rajoitukset.

Osittaista eläkettä voi halutessaan nostaa lisätulona, vaikka tekisi täyttä työpäivää tai olisi työtön. Sen ainoa edellytys on vähintään 61 vuoden ikä. Alaikäraja nousee 62 ikävuoteen vuonna 1964 syntyneillä, ja sitä nuoremmilla se sopeutetaan elinajanodotteen muutokseen. Eläkettä voi nostaa joko 50 tai 25 prosenttia karttuneen eläkkeen määrästä.

Kirsi Lemmetti valitsi 50 prosenttisen osittaisen eläkkeen heti 61 vuotta täytettyään. Hänen alin eläkeikänsä on 64,6 vuotta, johon on vielä pari vuotta aikaa. Vielä hän ei tiedä, mitä aikoo siinä vaiheessa tehdä.

Karsinat on puhdistettava päivittäin

Varhennus laskee lopullista eläketuloa, jota voi paikata jatkamalla työntekoa

On hyvä huomioida, että eläkkeen varhennettuna nostaminen pienentää lopullisen eläkkeen määrää. ETK:n mukaan ero on kuitenkin aika helposti paikattavissa, kun jatkaa työskentelyä vielä alimman eläkeiän saavutettuaan.

– Esimerkiksi, jos palkansaaja varhentaa eläkettään vuoden verran, niin hänen lopullinen eläkkeensä vähenee viisi prosenttia. Tappion voi paikata jatkamalla työntekoa muutaman kuukauden alimman vanhuuseläkeiän päälle, Jari Kannisto selventää.

Osittaista eläkettä voi jatkaa aina ylimpään vanhuuseläkeikään asti. Mitä pidempään jaksaa työskennellä, sitä suuremmaksi lopullinen eläkekertymä nousee. Verotuskin suosii sellaista osittaisen vanhuuseläkkeen ottajaa, joka tekee osa-aikaista ansiotyötä.

Kannisto muistuttaa, että osittaisen eläkkeen voi aloittaa myös vanhuuseläkkeen alaikärajan jälkeen. Silloin eläkkeeseen saa 0,4 prosentin korotuksen jokaiselta kuukaudelta, joilla lykkää kokonaan vanhuuseläkkeelle jäämistä.