Lämpenevä ilmasto ja sen mukana voimistuvat luonnonilmiöt muodostavat haasteen Suomen sähköverkolle.

Viime syksyn Lyly-myrskyssä oli 67 000 taloutta ilman sähköjä. Myös yli 33 metriin sekunnissa yltäneitä hirmumyrskytuulia mitattiin ensimmäistä kertaa Suomessa.

Ilmatieteen laitoksen meteorologi Antti Mäkelän mukaan myrskyjä esiintyy Suomessa keskimääräisesti eniten talvikuukausina. Hän sanoo, että Suomen alueella kohdattavien myrskyjen määrän ei ennusteta nousevan merkittävästi. Ilmaston kohonnut lämpötila kuitenkin voimistaa yksittäisiä myrskyjä tehden niistä voimakkaampia sekä laajempia.

Ilmaston lämmetessä myös maaperä routaantuu harvemmin.

-Maaperä ei tällöin ankkuroi puita niin vahvasti, jolloin ne voivat kaatua voimalinjojen päälle, Mäkelä kertoo.

Myrskyjen voimistuminen ja routaantumisen väheneminen muodostavat yhdessä suurimmat haasteet voimalinjoille.

Ratkaisuja kaapeloinnista ja kunnossapidosta

Ratkaisuksi ilmaston lämpenemisen luomiin haasteisiin sähkölinjoja siirretään maan alle tai tehokkaamman korjauksen piiriin.

Energiateollisuuden johtavan asiantuntijan Ina Lehdon mukaan johtojen kaapelointi maan alle on tällä hetkellä merkittävin tapa toimitusvarmuuden edistämiseksi.

-Kaapeloinnin lisäksi muita tapoja sähkön toimitusvarmuuden edistämiseksi on esimerkiksi linjojen siirtäminen nopeamman korjauksen piiriin, kuten autotien läheisyyteen.

Myös voimalinjojen ympäristön kunnossapito on tehokas tapa ylläpitää linjojen luotettavuutta. Pitämällä puut riittävän kaukana vähentää riskiä sille, että niiden kaatumisesta olisi haittaa sähkölinjoille.

Sähkömarkkinalaki asettaa vaatimukset

Vuonna 2014 voimaan tulleessa sähkömarkkinalaissa määritellään sähkönjakelun toimitusvarmuuden tavoitteista. Laki edellyttää, että sähkönjakeluverkot on suunniteltava niin, että esimerkiksi myrskyn aiheuttama sähkökatko ei saa olla pidempi, kuin kuusi tuntia. Kuuden tunnin raja koskee asemakaava-alueita, kuten kaupunkeja. Muulla alueella aika on 36 tuntia. Poikkeuksena ovat hankalasti saavutettavat paikat, kuten pienet saaret.

Lehdon mukaan Suomen sähköverkon toimitusvarmuus on kehittynyt merkittävästi.

-Työssä ollaan hyvin pitkällä. Jo 85 prosenttia sähkönkäyttäjistä on sähkömarkkinalain vaatimusten piirissä. Työtä on kuitenkin edelleen jäljellä etenkin haja-asutusalueella, Lehto kertoo.

Sähköverkkoyhtiöillä on aikaa kehittää ja rakentaa sähköverkkoja täyttämään vaatimukset voimalinjojen toimitusvarmuudesta vuoteen 2036 asti.