Valtion vuotuisen talousarvion mukaan Suomen työllisyysaste keikkuu tällä hetkellä 72,6 prosentin tuntumassa.

Naapurimaamme Ruotsissa luku on huomattavasti suurempi: 82,6 prosenttia.

― Ruotsalaiset ovat ymmärtäneet ulkomaisen työvoiman tärkeyden jo varhaisessa vaiheessa ja siksi he osaavat saattaa maahanmuuttajat työelämään meitä huomattavasti taidokkaammin, Työ- ja elinkeinoministeriön talouspäällikkö Taina Vähimaa toteaa.

Suomella on hyvät edellytykset kiriä Ruotsin etumatkaa, mutta vasta kun toimintajärjestelmiä uudistetaan.

Vähimaan mukaan suurin ongelma on oleskelu- ja työlupien käsittelyajoissa, jotka ovat tällä hetkellä aivan liian pitkiä. Maahanmuuttaja voi joutua odottamaan yli vuoden verran.

Samaten oleskeluluvan saaminen voi viedä vuosia. Tämä vaikeuttaa työllistymistä, sillä maahanmuuttaja pääsee kotoutumis- ja koulutusohjelman piiriin vasta, kun oleskelulupa on kourassa.

Maahanmuuttovirastolle ehdotetaan tulevalle vuodelle 13 miljoonan lisärahoitusta turvapaikkahakemusten ruuhkan purkuun.

Työelämätaidot voisi oppia käytännön kautta

Maahanmuuttajien ammattiin kouluttaminen kestää viidestä kahdeksaan vuoteen.

―  Perinteisen kouluttautumisen rinnalle voisi tuoda työssäoppimisen mahdollisuuden. Siinä kieli ja työelämätaidot opittaisiin käytännön kautta.

Työ-ja elinkeinoministeriössä on kehitteillä maahanmuuttajille suunnattu oppisopimusmalli, jonka avulla maahanmuuttajat työllistyisivät helpommin esimerkiksi päivittäistavarakauppoihin.

Töihin olisi oppisopimusmallin myötä mahdollista päästä, vaikkei työntekijä täyttäisi vielä vaadittavia kieli- tai työelämätaitoja.

Työstä maksettaisiin ensimmäisen vuoden ajan hieman TES:iä alempaa palkkaa, ja vuoden lopulla maahanmuuttaja voisi päättää haluaako hän vakinaistaa työsuhteen.

Työsuhteen vakinaistuttua palkka nostettaisiin normaalin palkkatason mukaiseksi.