Kirkkainkin järvivesi voi olla huolimattomalle terveysriski

  • Suomessa raportoidaan vuosittain vesivälitteisiä epidemioita. Runsastuvat sateet ja ilmaston lämpeneminen voivat lisätä niiden riskiä.

Maabrändivaltuuskunta esitti loppuraportissaan, että Suomen järvet tulisi saada juomakelpoisiksi vuoteen 2030 mennessä. Raportti julkaistiin 2010, mutta THL:n mikrobiologisen vesitutkimuksen johtavan tutkijan Ilkka Miettisen mukaan tavoite on edelleen kaukainen haave.

–­­­ Järviveden riittävästä puhtaudesta ei voi olla varma. Vesi voi olla kirkkaan ja puhtaan näköistä, ja silti sisältää taudinaiheuttajamikrobeja.

Miettisen mukaan vedenlaatuun vaikuttaa myös esimerkiksi vuodenajat, lumensulamisjaksot sekä rankkasateet. Myös THL:n johtava asiantuntija, Helsingin yliopiston ympäristöterveyden apulaisprofessori Tarja Pitkänen pitää tavoitetta epärealistisena.

– Tavoite juomavesikelpoisuudesta on vähän harmittanut meitä. Toivoisimme, että olisi ihan yleistietoa, ettei järvivesi ole sama asia kuin juomavesi, Pitkänen sanoo.

Uimarantojen kuormitus lisää riskiä

Viime kesänä koettiin historiallisen pitkä hellejakso. Helteiden ennustetaan olevan yhä tavallisempia tulevaisuudessa.

Helteiden aikaan uimarannoilla käydään enemmän ja vedessä ollaan pidempiä aikoja. Tämä lisää Miettisen mukaan entisestään epidemioiden riskiä.

Ruokaviraston mukaan vuonna 2014 todettiin useita uimavesivälitteisiä epidemioita. Miettinen näkee niiden olevan seurausta pitkästä hellejaksosta. Niissä sairastui lähes 1 500 henkilöä.

Tartunta tapahtuu hänen mukaansa yleensä niin, että vedessä oleskellut on niellyt vettä. Taudinaiheuttajat voivat päästä elimistöön myös silmien, korvien tai haavan kautta.

Järvivettä tuskin juodaan puhdistamattomana tulevaisuudessakaan

Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvä sateisuus, tulvat sekä lämpötilan nousu heikentävät vesistöjen mikrobista laatua.

Sateiden mukana vesistöihin voi päästä runsaasti ravinteita. Erityisesti fosfori ja typpi kiihdyttävät jo valmiiksi vesissä esiintyvien haitallisten mikrobien kasvua.

– Syanobakteerien massaesiintyminen eli sinileväkukintojen yleistyminen on yksi uhkatekijä. Se voi vaikuttaa siihen, ettei luonnonvesiä pääsisi enää käyttämään virkistykseen, Pitkänen sanoo.

Sateet voivat tuoda tauteja vesistöön myös ulkopuolelta

Riskinä ovat myös taudinaiheuttajamikrobit, jotka tulevat vesistön ulkopuolelta. Rankkasateet voivat lisätä jätevedenpuhdistamoiden ylivuototilanteita, jolloin suolistoperäisiä mikrobeja päätyy uimaveteen. Eräs suolistoperäisistä mikrobeista on vatsatautia aiheuttava norovirus.

– Uskon, että terveysriskit järvissä ovat suoraan tai epäsuorasti yhteydessä ihmisen toimintaan. Jos ajatellaan vaikka maatalouden aiheuttamia riskejä vesistöille, niin ihminenhän siellä takana on, Miettinen sanoo.

Suomessa yli puolet ihmistoiminnan aiheuttamasta vesistöjen ravinnekuormasta tulee maataloudesta. Kuormitus tulee WWF:n mukaan pääosin eläinten lannasta ja peltojen lannoitteesta. Myös tuotantoeläimissä esiintyvät mikrobit voivat sateen ja tulvien mukana päätyä vesistöihin. Osa näistä on terveydelle vaarallisia.

Vedenlaadun valvonta lisää turvallisuutta

Kunnat valvovat suurimpien yleisten uimarantojen vesien laatua. Vedestä mitataan uimakauden aikana säännöllisesti sellaisten bakteerien pitoisuuksia, jotka osoittavat veden ulosteperäistä saastumista. Uimarannoilta tehdään havaintoja myös sinilevistä.

– Voitaisiin miettiä, olisiko tulevaisuudessa mahdollista laajemminkin seurata ihmisten yleisessä käytössä olevia uimapaikkojen laatua, Pitkänen sanoo.

Pitkänen uskoo kasvavan tietämyksen parantavan valmiutta kohdata haastavat sääolosuhteet. Sitä kautta myös vesistöjensuojelu voi parantua.