Vaalikausi lähestyy loppuaan ja nykyisen hallituksen suurimman merkkipaalun kohtalo on yhä epäselvä. Alueuudistukseksi brändättyyn hankkeeseen on naitettu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja uuden maakuntahallinnon luominen Suomeen.
Jos hallituspuolueita on uskominen, sote-uudistus lisäisi terveydenhuollon valinnanvapautta ja tehostaisi toimintoja, kun taas maakuntauudistus selkeyttäisi hallintoa ja elävöittäisi syrjäseutuja. Rahaa säästyisi, palvelut paranisivat ja koko Suomi pysyisi asuttuna.
Kansa pääsisi äänestämäänkin aivan uusissa vaaleissa, maakuntavaaleissa. Tarkemmin sanottuna kansan piti jo äänestää, ensin vuonna 2018, sitten keväällä 2019, viimeisimmän arvion mukaan mahdollisesti syksyllä 2019. Uudistuksen käsittely eduskunnassa on yhä kesken ja toteutuminen epävarmaa.
Valtakunnan kolmijako
Hallituksen esityksen mukaan jatkossa julkista valtaa käyttäisi kolme tahoa: valtio, maakunnat ja kunnat. Maakuntien vastuulle siirtyisivät kunnilta muun muassa sosiaalipalvelut, terveydenhuolto ja pelastustoimi. Esimerkiksi peruskoulutus ja liikuntapalvelut säilyisivät kunnissa.
Vaikka sote- ja maakuntauudistukset ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa, uudistuksen terveydenhuoltoon liittyvät kysymykset ovat olleet politiikan sisäpiirin ulkopuolella enemmän tapetilla. Esimerkiksi vanhustenhoitoon liittyvien kysymysten rinnalla maakuntien hallinnollinen rakenne voi tuntua kansalaisesta byrokraattiselta pyörittelyltä.
Valtaa ja verotuloja maakunnille siirtävää uudistusta on arvosteltu etenkin suurissa kaupungeissa, jotka haluaisivat säilyttää mahdollisimman paljon päätösvaltaa itsellään. Keväällä 2018 Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) ennusti koko uudistuksen kaatuvan, ja arvioi ettei maakuntavaaleja koskaan tulekaan.
Toistaiseksi kansan odotetaan kuitenkin äänestävän uusien maakuntavaltuustojen koostumuksesta lähitulevaisuudessa. Puolueissa valikoidaan jo ehdokkaitakin, vaikkei varmuutta vaalien toteutumisesta ole.
Pääkaupunkiseutu ei ole pääministeripuolueen vahvinta kannatusaluetta, mutta mitä keskustalle tärkeästä uudistuksesta ajatellaan Helsingin ytimessä? Uudessa keskustakirjasto Oodissa asioineista kansalaisista suurin osa oli kuullut maakuntauudistuksesta, vaikka hallituksen tarkemmista aikeista oli epätietoisuutta.
-
- Maarit Fred, 67, Helsinki: ”Maakuntia on mielestäni tulossa uudistuksessa liikaa, vähempikin riittäisi. Aion tietenkin äänestää, jos vaalit tulevat.”
-
- Harri Piironen, 47, Hanko: ”Olen kuullut maakuntauudistuksesta jotain. Mielestäni se ei ole tarpeellinen, enkä aio äänestää maakuntavaaleissa, vaikka yleensä äänestän.”
-
- Eila Isotalus, 46, Helsinki: ”Paljonhan maakuntauudistuksesta on puhuttu, mutten tiedä siitä hirveästi. Tämä hallitus harvemmin on saanut minulta kannatusta. Äänestän kyllä aina. En ainakaan kokoomusta enkä keskustaa, eikä perussuomalaisia edes harkita.”
-
- Sara Kokko, 35, Vantaa: ”En ole juuri kuullut maakuntauudistuksesta. En ole asiaa paljoa miettinyt, mutten ehkä pidä uudistusta tarpeellisena. Maakuntavaaleissa luultavasti äänestäisin, mutten vielä tiedä puoluetta.”
-
- Samuli Leppälä, 26, Helsinki: ”Olen aika huonosti perillä paikallispolitiikasta, joten on hankala sanoa uudistuksen tarpeellisuudesta. Äänestäisin silti ehdottomasti, sehän on oikeus ja velvollisuus. Yleensä äänestän vihreitä.”
Kahdentoista vastaajan epätieteellisestä otannasta vain yksi varmasti halusi Suomeen maakuntavaltuustot. Maakuntavaaleissa useimmat aikoivat silti käyttää äänioikeuttaan.
Nähtäväksi jää, tarvitseeko.