Masuunikuonasta povataan Suomen seuraavaa suurta vientituotetta energiatekniikan alalla

Hiek­ka hu­pe­nee maa­il­mas­ta. Te­räs­teol­li­suu­den yli­jää­män an­sios­ta sa­to­ja ton­ne­ja hiek­kaa sääs­tyy joka päivä.

Voi­ma­lai­tok­sen lei­ju­pe­ti­kat­ti­la tar­vit­see toi­miak­seen usei­ta kym­me­niä ton­ne­ja hiek­kaa riip­puen kat­ti­lan koos­ta. Käy­tet­täes­sä ma­suu­ni­kuo­naa hie­kan ti­lal­la määrä tip­puu noin kym­me­nes­osaan.

– 50 ton­nin pe­tiin saa­te­taan vaih­taa päi­väs­sä 20 ton­nia uutta hiek­kaa. Vas­taa­vas­ti ma­suu­ni­kuo­naa täy­tyy vaih­taa vain muu­ta­ma tonni, Fescon Oy:n tek­no­lo­gia­joh­ta­ja Tapio Kla­si­la sanoo.

Lei­ju­pe­ti ja ma­suu­ni­kuo­na

– Lei­ju­pe­ti­kat­ti­la on voi­ma­lai­tok­sis­sa käy­tet­tä­vä suuri polt­to­kat­ti­la.

– Lei­ju­pe­ti­kat­ti­lan si­säl­lä suut­ti­met lei­jut­ta­vat hiek­kaa kat­ti­lan si­säl­lä. Hiek­ka kuu­me­nee 800-900 as­tee­seen.

– Lei­ju­van hie­kan teh­tä­vä­nä on saada pa­la­mi­nen mah­dol­li­sim­man ta­sai­sek­si.

– Kor­kea läm­pö­ti­la mah­dol­lis­taa kos­tei­den bio­polt­toai­nei­den pol­ton.

– Ma­suu­ni­kuo­na on te­räs­teol­li­suu­den yli­jää­mää, josta ja­los­te­taan lei­ju­tet­ta­van hie­kan kal­tais­ta ma­te­ri­aa­lia ilman sen hait­ta­vai­ku­tuk­sia.

Voi­ma­lai­tos­teol­li­suut­ta kiin­nos­taa kier­to­ta­lous

Ma­suu­ni­kuo­na syn­tyy te­räs­teol­li­suu­des­sa, kun maa-ai­nek­ses­ta ero­te­taan te­räs­mal­mi. Yli jäävä aines jääh­dy­te­tään ta­kai­sin kiin­te­ään muo­toon. Sen jäl­keen se murs­ka­taan so­pi­van ko­koi­sik­si ra­keik­si lei­ju­pe­ti­käyt­töä var­ten.

Voi­ma­lai­tos­ten polt­toai­neis­sa ol­laan ylei­ses­ti siir­ty­mäs­sä bio­polt­toai­nei­siin. Bio­polt­toai­ne rea­goi pe­rin­teis­tä hiil­tä hel­pom­min hie­kan kans­sa. Reak­tiot joh­ta­vat hie­kan jäh­met­ty­mi­siin. Jäh­met­tyes­sään se häi­rit­see lei­ju­pe­din toi­min­taa ja ai­heut­taa alas­ajo­ja. On­gel­maa kor­ja­taan li­sää­mäl­lä tuo­ret­ta hiek­kaa jat­ku­vas­ti lisää.

– Kuona kes­tää läm­pöä erin­omai­ses­ti eikä sula yhtä hel­pos­ti kuin hiek­ka. Ma­suu­ni­kuo­nas­ta ei haih­du hai­tal­li­sia kaa­su­ja hie­kan ta­paan, Kla­si­la sanoo.

Ma­suu­ni­kuo­nas­ta on mah­dol­lis­ta saada laa­jem­min­kin hie­kan kor­vaa­ja

Käyt­tö­kel­poi­sen hie­kan hu­pe­ne­mi­seen on he­rät­ty maa­il­mas­sa. Hiek­kaa kuluu ra­ken­nus­teol­li­suu­den tar­pei­siin jopa 50 mil­jar­dia ton­nia vuo­sit­tain. Se­ment­tiä on osin pys­tyt­ty kor­vaa­maan ma­suu­ni­kuo­nal­la be­to­nin val­mis­tuk­ses­sa. Maan­tei­tä on mah­dol­lis­ta täyt­tää ma­suu­ni­kuo­nal­la. Vaat­tei­den hiek­ka­pu­hal­luk­ses­sa voi­daan käyt­tää ma­suu­ni­kuo­naa hie­kan ti­lal­la.

– Ma­suu­ni­kuo­nan käyt­tö­ar­vo on suu­rim­mil­laan voi­ma­lai­tos­tek­nii­kas­sa. Voi­ma­lai­tos­ten li­säk­si be­to­ni­teol­li­suus käyt­tää ma­suu­ni­kuo­naa, Kla­si­la sanoo.

Tie te­räs­teh­taal­ta val­miik­si tuot­teek­si on tark­ka pro­ses­si

Minkä ta­han­sa te­räs­teh­taan kuona-ai­neis­ta tuo­tet­ta ei voida val­mis­taa. Fescon Oy:n ma­suu­ni­kuo­na tulee Raa­hes­ta SSAB:n te­räs­teh­taal­ta. Teh­das on noin 500 heh­taa­ria laaja ja pys­tyy täyt­tä­mään koko yri­tyk­sen tar­peet. SSAB:n teh­taal­ta kuo­na­ma­te­ri­aa­li kul­keu­tuu Raa­hes­sa Fescon Oy:n omal­le teh­taal­le. Siel­lä kuo­nas­ta ja­los­te­taan val­mis tuote.

– Ul­ko­mai­den vien­nin osuus on pieni tällä het­kel­lä. Olem­me tu­le­vai­suu­des­sa aloit­ta­mas­sa isoja koh­tei­ta Tans­kas­sa, Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa, Kla­si­la sanoo.

Fescon Oy tuot­taa ma­suu­ni­kuo­naa noin 20:een voi­ma­lai­tok­seen. Tois­tai­sek­si voi­ma­lai­tok­set si­jait­se­vat Suo­mes­sa. Muis­sa poh­jois­mais­sa on suun­nit­teil­la ma­suu­ni­kuo­nal­la toi­mi­via voi­ma­lai­tok­sia.