Suomessa paristokierrätystä organisoivan Recser Oy:n keräämistä akuista ja paristoista alle 10 prosenttia on litiumpohjaisia. Vielä pienempi osa on peräisin sähköpotkulaudoista. Koska määrät ovat vielä pieniä, vakiintuneita kierrätysprosesseja ei ole syntynyt.
Paloturvallisuus vaikeuttaa korjaamista
Litiumpohjaisten akkujen elinkaari on noin viidestä kymmeneen vuotta Recserin toimitusjohtaja Liisa-Marie Stenbäckin mukaan. Niiden korjaaminen on periaatteessa mahdollista, mutta sen tekee vaikeaksi erityisesti vahingoittuneeseen litiumakkuun liittyvä paloturvallisuusriski.
”Vahingoittuessaan isompi akku voi aiheuttaa suuriakin tulipaloja”, Stenbäck varoittaa.
”Aina kun kajotaan akun hallintajärjestelmään, voi olla riski käyttää laitetta uudelleen. Tulevaisuudessa akkujen korjaaminen on varmasti mahdollista ja sitä on jonkin verran tutkittu, mutta turvallisuuden takia siitä ei ole vielä muodostunut isoa toimintaa.”
Litiumpohjaisiin akkuihin liittyy myös ympäri Eurooppaa havaittu hamstrausilmiö, eli niitä säilytetään kotona pitkiäkin aikoja käytöstä poistumisen jälkeen. Stenbäckin mukaan vanhoissa akuissa oleva koboltti, joka on litiumin ohella tärkeä akkujen raaka-aine, riittäisi tuhansiin uusiin laitteisiin.
”Kobolttia tuodaan tänne kaukaa arveluttavistakin lähteistä, joten olisi hyvä viedä vanhat laitteet kierrätykseen.”
Kierrätys avaintekijänä tulevaisuudessa
Yhteiskäyttöisiä sähköpotkulautoja vuokraavan Boltin edustaja Ilja Tauber kertoo, että yhtiön sähköpotkulautojen akkuja hävitetään pääasiassa mekaanisen vahingoittumisen takia.
”Kierrätys tapahtuu Suomessa. Voin laskea yhden käden sormilla vuositasolla kierrätykseen päätyvien akkujen määrän, joiden käyttöikä olisi muuten pidempi”, Tauber kertoo.
”Olemme avanneet Suomen palvelumme uudella ja kilpailijoita pienemmällä kalustolla, sillä haluamme toimia kaupunkivastuullisesti ja suhteuttaa lautojemme määrän vastaamaan kysyntää.”
Sähköpotkulautojen akkujen kierrätysaste sekä elinkaari paranevat koko ajan niin ikään yhteiskäyttöisiä skuutteja tarjoavan Voi Scooters Finlandin yhteiskuntasuhteista vastaavan Hannu Oskalan mukaan. Vaikka vuokrattavan sähköpotkulaudan käyttöaste on Oskalan mukaan yksityiskäytössä olevaa lautaa parempi, on Helsingissä hänenkin mielestään liikaa yhteiskäyttöisiä potkulautoja.
”Kaupungin pitäisi laadullisesti kilpailuttaa toimijat ja yksi kriteereistä voisi olla kestävyys”, Oskala sanoo.
Vihreiden kaupunginvaltuutettuna aiemmin toiminut Oskala on myös Helsingin Kaupunkitilat Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Helsingin kaupungin omistama Helsingin Kaupunkitilat Oy vuokraa ja kehittää kaupungin kulttuurihistoriallisesti merkittäviä tiloja, alueita ja kauppapaikkoja sekä pyrkii muun muassa kehittämään kaupungin vetovoimaa.
Oskala ei usko, että yhteiskäyttöisten sähköpotkulautojen ongelma tulee olemaan raaka-aineiden saatavuudessa. Hänen mielestään akkujen ja kaupunkien kestävä kehitys liittyy ennen kaikkea yksityisautoilun merkittävään vähentämiseen kaupungeissa.
”Yhden sähköauton akku vastaa kymmenien tai jopa yli sadan sähköpotkulaudan akkua, eli pullonkaula on pikemminkin siinä, kuinka materiaali riittäisi autojen tarpeisiin”, Oskala pohtii.
Kierrätettävyys on avainasemassa EU:n uudessa akkuasetuksessa. Säätelykokonaisuus tulee muun muassa lisäämään tuottajavastuuta ja edellyttää uusien akkujen tuotannossa kierrätettyjen raaka-aineiden käytön lisäämistä.