Avioliitto on ennen tarkoittanut kahden suvun vaurauden yhdistämistä ja taloudellista hyötyä. Nykyään se on rakkausliitto. Silti noin puolet avioliitoista päättyy eroon.

Sexpo säätiön toiminnanjohtaja Tommi Paalanen sanoo, että avoimissa suhteissa olevat ovat usein seksuaalisesti tyytyväisempiä, vapaamielisempiä ja avoimempia kuin monogaamisissa suhteissa elävät.

– Mutta yksilötasolla on paljon vaihtelua, Paalanen lisää.

Monogaaminen eli kahden ihmisen suljettu suhde on tuhansia vuosia vallassa ollut rakenne. Monisuhteisuus tai polyamoria on noussut länsimaissa vasta viimeisen parin kymmenen vuoden aikana käytännön vaihtoehdoksi. Polyamoria tarkoittaa, että ihmisellä on useampi kuin yksi kumppani.

Monisuhteisuudesta tietokirjan tänä syksynä julkaisseen Mirja Hämäläisen mielestä yhteiskunnallisesti pitäisi käydä keskustelua siitä, millaisia normeja meillä on.

– Miksi ei voisi rakastaa montaa ihmistä? Miksi seksuaalinen monogamia on näin tärkeää? Hämäläinen kysyy.

Monisuhteinen voi kokea syrjintää 

Nykyisessä muodossaan monisuhteisuus on lähtöisin 1960- ja 70-lukujen seksuaalisesta vapautumisesta.

Sexpo säätiön toiminnanjohtajan Tommi Paalasen mukaan monisuhteisuus ja keskustelu siitä on lisääntynyt hitaasti mutta tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Väestöliiton Finsex-asennetutkimuksen mukaan yleinen seksuaalinen vapaamielisyys onkin lisääntynyt. Seksuaalisuudesta ja ihmissuhteista puhutaan entistä rohkeammin.

Silti nyky-yhteiskunnassa monisuhteisuus tai avoimissa suhteissa eläminen voi olla piiloteltu asia.

– Siihen liittyy sellainen vähemmistöstressi, joka ei vaadi sitä, että jotain kauheaa tapahtuisi. Sitä vain tietää, että muut saattavat ajatella sinusta jotain ikävää. Et voi välttämättä olla ihan samalla tavalla autenttinen itsesi kuin ne ihmiset, jotka elää normin mukaisessa kuviossa, Hämäläinen sanoo.

Monisuhteisuus ry:n kouluttaja Markus Oja on samaa mieltä.

– Usein suvun tai yhteiskunnan syrjinnän pelko on voimakkaampi kuin se mitä todellisuudessa kohtaamme, Oja sanoo.

Mutta syrjintä voi olla myös todellista.

– Itsekin olen menettänyt ystäviä ja kohdannut kiusaamista työpaikalla polyamorisuuteni takia, Oja kertoo.

Useamman kuin kahden aikuisen perheet voivat kohdata haasteita muun muassa asioidessaan viranomaisten kanssa.

Lain mukaan lapsella voi olla vain kaksi juridista vanhempaa ja usein vain yksi kumppani pääsee synnyttävän vanhemman kanssa synnytykseen mukaan vaikka tosiasiallisia vanhempia voi olla enemmän. Vastaavasti kriisitilanteissa syntyy ongelmia. Usein vain yksi kumppani pääsee leikkaussaliin tai osastolle kylään.

Oja kertoo, että joskus edellinen kumppani tai lähiomainen voi yrittää käyttää yksilön monisuhteisuutta huoltajuuskiistoissa tai lastensuojelussa lyömäaseena. Monisuhteisuus ry on tuottanut oppaan sote-alojen ammattilaisille, sillä käytännössä yksittäisellä tuomarilla tai sosiaalityöntekijällä on paljon valtaa ja heidän ennakkoluulonsa voivat olla ratkaisevia tällaisissa kiistoissa.

– Monille sateenkaarikansaan neutraalisti suhtautuville polyamoriset ja monisuhteiset ovat kokonaan uusi ajatus ja reaktiot usein kumpuavatkin tietämättömyydestä ja ennakkoluuloista, Oja kertoo.

Ihmissuhteilta toivotaan erilaisia asioita 

Jokainen ihmissuhde on uniikki. Joillekin on tärkeää, että kumppani on paras ystävä ja se, jolle kerrotaan kaikki ensimmäisenä. Toisella voi olla tärkeä ystävyys- tai sukulaisuussuhde parisuhteen ulkopuolella.

Hämäläisen mukaan pitkässä suhteessa on todennäköistä, että jossain vaiheessa jompikumpi kokee vetoa muihin ihmisiin.

– Ei se ole vaarallista eikä se riko mitään sääntöjä, mutta se aiheuttaa sellaisen olon, että enkö minä oikeasti rakastakaan omaa kumppania. Tämä voi aiheuttaa syvää hämmennystä.

Tällaisilta tilanteilta voisi Hämäläisen mukaan välttyä, jos suhteista ja niiden herättämistä tunteista puhuttaisiin avoimemmin. Onhan ihmissuhteiden lähtökohtana aina sen osapuolten tarpeet, ennemmin kuin kulttuurin normit.