Uuden lakiehdotuksen mukaan lapselle voisi merkitä useamman äidinkielen

Oikeusministeriön teettämän selvityksen mukaan monikulttuuriset järjestöt ja asiantuntijat puoltavat lakimuutosta, joka sallisi henkilölle useamman äidinkielen merkitsemisen väestötietojärjestelmään. Ruotsinkieliset etujärjestöt pelkäävät muutoksen heikentävän heidän oikeuksiaan.

Lain mukaan lapselle voidaan rekisteröidä väestötietojärjestelmään vain yksi äidinkieli. Vanhemmat voivat merkitä lapselle myös virastoissa käytettävän asiointikielen, joka on joko suomi tai ruotsi.

Ruotsinkieliset vastustavat oikeusministeriön selvityksessä olevaa mallia, jossa voisi merkitä useamman äidinkielen västötietojärjestelmään. He pelkäävät lakimuutoksen vähentävän ruotsinkieliseksi rekisteröitävien määrää.

– Suurin pelko lakimuutoksessa liittyy siihen, että suomi yleistyisi rekisteröintikielenä ja ruotsinkielisten määrä puolittuisi, Väestöliiton erityisasiantuntija Anita Novitsky sanoo.

Kunnat käyttävät väestötietojärjestelmän tietoja määritellessään alueidensa kielisyyttä. Kieliryhmien koko vaikuttaa palveluiden suunnitteluun esimerkiksi terveydenhuollon ja yhteydenottokielien osalta. Kuntien kieliryhmien koot vaikuttavat myös valtionosuuksien ja avustusten laskentaan.

Tilastokeskuksen mukaan ruotsinkielisiä on kuusi prosenttia väestöstä. Vieraskielisten kielten puhujia on Suomessa 7,5 prosenttia. Tähän ryhmään lukeutuvat ne, jotka eivät puhu äidinkielenään suomea, ruotsia tai saamea. Suurimpia vieraskielisiä kieliryhmiä ovat venäjä, arabia ja englanti. Kielten puhujien tarkkaa määrää ei tilastointitavan vuoksi tiedetä.

Monikulttuuriset perheet tulevat erilaisista taustoista

Erik Mosselaar on syntynyt Hollannissa ja hänen vaimonsa Liana Kaledina Venäjällä. Heidän tyttärensä Evita, 5, syntyi Saksassa. Perhe muutti Uudesta-Seelannista Suomeen Erikin työn perässä kahdeksan kuukautta sitten.

– Suomessa pärjää hyvin englannin kielellä, mutta kaikki tieto on osattava hakea suomenkielisistä palveluista itse, Mosselaar sanoo.

– Suomen kieli on hieman este, mutta jokainen osaa täällä englantia, Liana Kaledina sanoo.

Evita on väestörekisterin mukaan englanninkielinen, vaikka vanhemmat puhuvat hänelle kotikielen lisäksi myös hollantia ja venäjää. Evita saa varhaiskasvatuksen puolesta kansainvälisessä päiväkodissa suomi toisena kielenä -opetusta osana sopeuttamistoimia.

Lakiehdotus korjaisi ongelmia

Lapsen äidinkielen merkitseminen on aina vanhempien valinta.

Oikeusministeriön selvityksen mukaan vanhemmat saattavat merkitä lapsen äidinkieleksi suomen, koska haluavat välttää vähemmistökielen leimaa.

– Kolmea eri kieltä puhuvaa lasta saatetaan pitää neuvolassa kielitaidottomana, koska hän ei osaa suomea, Novitsky huomauttaa.

Joskus vanhemmat haluavat merkitä Suomessa syntyneelle lapselleen äidinkieleksi vähemmistökielen ilmaistaakseen lapsen kuulumisen yhteisöön. Tällaisissa tapauksissa lapsi saattaa joutua koulussa todistelemaan kielitaitoaan välttääkseen joutumisen suomi toisena kielenä -opetukseen.

– Joskus äitejä myös arvostellaan siitä, jos he haluavatkin puhua lapsilleen suomea oman vähemmistökielensä sijasta, Novitsky sanoo.

Familia ry on kahden kulttuurin perheiden asiantuntija ja edunvalvoja. Järjestön arvion mukaan Suomessa asuu noin 300 000 kahden kulttuurin arjessa elävää aikuista ja lasta. Se vastaa jo ruotsinkielisen väestön määrää Suomessa.

– Lasten monikielisyys on todellisuutta, mikä ei näy nykyisen systeemin vuoksi virallisissa tilastoissa, toiminnanjohtaja Elina Tenhunen sanoo.

Kansainvälinen liikkuvuus on lisääntynyt ja se tuo kahden kulttuurin perheitä Suomeen yhä enemmän. Arvioiden mukaan kahden kulttuurin liittoja syntyy noin 3000 vuosittain.