Kampaamoiden käyttämät synteettiset hiusvärit kuormittavat ympäristöä. 360° median kampaamoilta saatujen tietojen mukaan hiusvärit pestään kampaamoissa asiakkaan päästä, jonka jälkeen ne päätyvät putkien kautta viemäriin.

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden mukaan (HSY) jäteveden puhdistaminen ei riitä poistamaan kaikkia haitallisia aineita vedestä.

Muita kampaamojen toiminnasta syntyviä ympäristökuormia ovat foliojäte ja väriaineiden sisältämät erilaiset persulfaatit ja muut kemikaalit.

Myös kumihanskojen toistuva vaihtaminen synnyttää roskaa.

Ekokampaamoissa syntyy vähemmän kemikaali- ja jätekuormaa

Ekokampaamossa pyritään käsittelemään hiuksia ympäristöystävällisemmällä tavalla. Ekokampaamon tittelin saadakseen kampaamon tulee hakea sertifikaattia ja täyttää sen kriteerit, kuten tuotannon ja toiminnan ympäristövastuullisuus. Ekokampaamon vaihtoehtoisia tapoja ovat esimerkiksi hiusten värjäys kasviväreillä ja savivaalennus.

Helsingissä toimivan Ekokampaamo Piparmintun omistajan Minttu Laurilan mukaan ympäristökuormaa voi keventää monilla valinnoilla.

– Me käytämme värjäämiseen tarkoitetut hanskat uudestaan ja pesemme ne normaalisti pesukoneessa pyyhkeiden joukossa.

Pestävät raitalaput korvaavat Piparmintussa folion käytön kokonaan.

Tältä näyttävät ekokampaamoissa käytettävät kasvivärit. Kasviväreillä onnistuu ruskean eri sävyt, punaisen eri sävyt, oranssi ja tummentaminen. Vaalentaminen onnistuu ainoastaan savivaalennuksella.

Ekokampaamoissa käytettävät kasvivärit valmistetaan erilaisista kasvijauheista, joihin tulee pohjalle indigo- tai hennakasvia. Muut väriin käytettävät kasvit ja yrtit riippuvat siitä, millaisen lopputuloksen asiakas haluaa.

Kasvivärit ovat biohajoavia, eivätkä ne viemäriin laskeutuessa aiheuta samanlaista ympäristöhaittaa kuin synteettiset hiusvärit.

Ekohiusvärit tulevat suurelta osin vielä ulkomailta

Henna ja indigo tulevat Suomeen Intiasta. Värien maahantuonti aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä.

Indigoa on kuitenkin onnistuttu kasvattamaan myös Suomessa.

Pasi Ainasojan perustama yritys Natural Indigo Finland on onnistunut eristämään indigoa suomalaisesta keltakukkaisesta morsinko-kasvista. Esimerkiksi Marimekko käyttää tätä vaihtoehtoa joidenkin tekstiiliensä värjäämiseen.

Tuotannon korkea hinta johtaa siihen, että Suomessa viljelty indigo ei ole monelle yrittäjälle kannattavaa. Minttu Laurilan mukaan puhutaan satojen eurojen säästöistä kotimaisen ja ulkomaisen indigon välillä.

– Suomessa ekokampaajien toiminta ei ole niin suurta, että kotimainen tuotanto olisi kannattavaa. Intialla on valtavat markkinat, joten en näe suomalaisen tuotannon olevan mahdollista tulevaisuudessakaan, Laurila sanoo.