Nuorten, 18–29-vuotiaiden, ennustetaan äänestävän huhtikuun kuntavaaleissa enemmän kuin viime kuntavaaleissa vuonna 2021. Tämä käy ilmi tuoreessa Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksesta. Äänestysaktiivisuuden odotetaan nousevan noin 30 prosenttiyksikköä.

Kuntaliiton viestinnän asiantuntijan Maija Ruohon mukaan sosiaalisella medialla voidaan vaikuttaa vaaleihin.

– Sosiaalisella medialla on vaikutusta nuorten äänestysaktiivisuuteen, Ruoho arvioi.

Kunnat ja ehdokkaat pyrkivät tavoittamaan nuoria somekanavien avulla, ja poliittinen viestintä ja kampanjointi ovat siirtyneet yhä vahvemmin digitaalisille alustoille.

Noin 80,4 prosenttia suomalaisista käyttää jotain sosiaalisen median kanavaa. Kuva: Markkinointimaestro

Perinteinen vaalikampanja kallista

Helsingin vaalipiirin Vasemmistoliiton ehdokas Esther Grönstrand pyrkii vaikuttamaan äänestäjiin somekanavien avulla. Hän käyttää enimmäkseen TikTokia ja Instagramia vaalikampanjointiin.

– Koko minun vaalikampanjani perustuu someen, jos ei lasketa muutamaa ulkona olevaa katu- ja bussimainosta.

Hänen mukaansa perinteinen ulkomainonta on kallista, eikä kaikilla ehdokkailla ole niihin aina varaa. Hän uskoo, että sen ei kuulu olla este politiikan tekemiselle, ja siksi sosiaalinen media on hänelle merkittävä väline kampanjoinnissa.

Grönstrand pyrkii tekemään postauksistaan mielenkiintoisia, eikä käytä liian vaikeita termejä tai sanastoa. Hänen mukaansa politiikasta olisi hyvä tehdä helposti ymmärrettävää ja kiinnostavaa.

– Koetan tehdä politiikasta helposti lähestyttävää. Haluan tuoda esimerkkiä matalan kynnyksen vaikuttamisesta nuorille.

Kuntavaalit järjestetään 13. huhtikuuta vuonna 2025.