Nuorten työkyvyttömyyseläkkeitä voitaisiin ennaltaehkäistä parantamalla mielenterveyspalveluita

Mielenterveysongelmat ovat yleisin syy jäädä nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle. Johtajaylilääkärin mukaan tukea tulisi tarjota ennen kuin ongelmat kroonistuvat.

Mielenterveysongelmien osuus työkyvyttömyyseläkkeissä on pitkällä aikavälillä nousussa, vaikka pandemian aikana yleisesti työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin vähemmän.

— Vuoden 2015 jälkeen mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä on noussut entistä enemmän, kertoo Eläketurvakeskuksen tutkija Mikko Laaksonen

Laaksosen mukaan mielenterveyssyistä eläkkeelle jäävillä nuorilla on riski jäädä kokonaan pois työelämästä.

— Mielenterveyssyistä eläkkeelle jäävistä suuri osa on alun perin määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä, jota kutsutaan kuntoutustueksi. Usein määräaikaiset eläkkeet venyvät kuitenkin pysyviksi.

Määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jääville pyritään lakiin perustuen tarjoamaan ammatillista kuntoutusta eläkevakuutusyhtiöistä tai Kelasta. Eläkevakuutusyhtiö Kevan johtajaylilääkäri Tuula Metsä painottaa, että ammatillinen kuntoutus ei kuitenkaan ole hoitoa mielenterveysongelmiin.

— Hoidollinen tuki, jossa hoidetaan sairauksia, tulee terveydenhuoltojärjestelmän kautta.

Sairaslomat muuttuvat usein eläkkeiksi, ellei apua ole saatavilla

Ennen määräaikaista eläkettä on ensin 300 päivän sairauspäivärahajakso. Jos sinä aikana työkyky ei palaudu, määrätään määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä.

Metsän mukaan sairaslomajakson aikana pitäisi tarjota aktiivisemmin hoitoa ja apua.

— Tänä päivänä, kun resurssit ovat huonot, ongelmia hoidetaan kirjoittamalla sairaslomaa. Ratkaisuja pitäisi mielestäni sen sijaan etsiä työpaikalla esimerkiksi työnkuvia mukauttamalla. Näin ihminen pysyisi normaalissa arjessa kiinni.

Jo ensimmäistä sairaslomaa kirjoittaessa pitäisi sitä miettiä tarkkaan, onko se varmasti tarpeen vai olisiko muita mahdollisia keinoja.

— Asioita ei pitäisi käsitellä sanomalla, että ole kotona ja mene sairaslomalle.

Matalan kynnyksen apua mielenterveysongelmiin tarvittaisiin lisää

Epävakaa maailmantilanne on Metsän mukaan vaikuttanut ihmisten kykyyn sopeutua arkeen, ja matalan kynnyksen apua tarvittaisiin lisää. Erilaiset pelko-, ahdistus- sekä masennusoireet ovat lisääntyneet. Ne olisivat hyvin hoidettavissa, jos järkevä palveluverkko olisi olemassa.

— Silloin, kun kyse ei ole vielä sairaudesta, vaan vaikeista kysymyksistä, jotka painavat mieltä, tarvittaisiin apua. Ongelmien kroonistuessa oireet voivat muuttua sairauksiksi, kun apua ei ole saatavilla. Silloin ollaan jo usein liian myöhässä.

Metsä toimii ylilääkärinä myös Terapiat etulinjaan – hankkeessa, jonka tarkoituksena on tarjota toimintamalli parantamaan mielenterveyspalveluiden saatavuutta. Hankkeen päämäärä on saada koulutettua laaja-alaisesti terveydenhuollon etulinjaa niin, että kaikki ottaisivat vastuuta mielenterveysasioiden hoidosta. Metsän mukaan hankkeen mallin myötä pystyttäisiin paremmin vastaamaan nykypäivän haasteisiin.

— Mielenterveysasioiden hoidosta pitäisi tulla yhteinen asia, josta kaikki kantaisivat vastuuta, ja hoitaisivat oman osuutensa.

Kela ja työeläkelaitokset arvioivat työkykyä, kun pohditaan eläkkeelle jäämistä

 

  • Kuntoutustuki eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke tarkoittaa jaksoa, jonka aikana Kela ja työeläkelaitos selvittävät henkilön mahdollisuudet kuntoutua työelämään.
  • Pysyvä työkyvyttömyyseläke tarkoittaa toistaiseksi voimassa olevaa työkyvyttömyyseläkettä.
  • Vuonna 2021 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli 19427, joista mielenterveyssyistä oli 7367 henkilöä.
  • Nuorilla yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen on mielenterveysongelmat ja vanhemmilla ihmisillä tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
  • Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on tukea työssä jatkamista. Se ei kata varsinaista mielenterveysongelmien hoitoa.