Suomen vanhimmalla telakalla tehdään perinnetyötä

Suomenlinnan sydämessä sijaitseva Viaporin Telakka on Suomen vanhin ja samalla yksi maailman vanhimpia toiminnassa olevia allastelakoita. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1751.

Ensimmäinen telakalla valmistunut alus oli Fredrik Henrik Chapmanin suunnittelema Hämeenmaa Oden vuonna 1764.

Nykyisin Suomenlinnassa toimii puualuksiin keskittynyt perinnealusten kunnostuskeskus. Telakalla työskentelee useita virolaisia ammattimiehiä. He nimeävät telakan lempipaikakseen Suomenlinnassa.
Työ on fyysisesti raskasta perinnetyötä, jota miehet kertovat arvostavansa.

– Voit ostaa puuveneen eurolla, mutta kannattaa varautua siihen, että ensimmäinen korjaus maksaa 10 000 euroa, yksi miehistä nauraa ja jatkaa suurten tukkien sahaamista.

Tukeista valmistuu lautoja, jotka saavat kuitenkin kuivua vielä vuosia ennen laivan rakennusmateriaaleiksi päätymistä.

Teksti ja kuva: Pinja Silvonen

Telakoinnin aikaan suuri sisäallas täytetään vedellä.

Kerpeekkarin kuolema

Elokuussa 1854 Suomenlinnassa menehtyi Suomen historian eniten murhia tehnyt sarjamurhaaja.

Juhani Adaminpoika, joka tunnettiin myös lempinimellä Kerpeekkari, murhasi vuonna 1849 loka-marraskuussa kaksitoista ihmistä. Hänen uhreikseen joutuivat muun muassa hänen äitinsä, isäpuolensa ja kaksi sisarusta.

Adaminpoika tuomittiin kuolemaan, mutta juuri ennen mestausta keisari Nikolai I muutti tuomion elävältä muuraamiseksi.

Adaminpoikaa varten rakennettiin oma vankityrmä Hamiltonin vankilinnaan. Kirjailija Ida Lindström kertoo teoksessaan Viaporin näkymättömät, että tyrmässä ei ollut lainkaan ovea ja ruoka tarjoiltiin hänelle kattoluukusta. Adaminpoika kirjattiin saapuneeksi Suomenlinnaan 4. helmikuuta 1853.

Kansallisarkiston digitaaliarkistosta on löydettävissä suunnitelma Hamiltonin kurtiiniin rakennetusta eristyssellistä vuodelta 1853. Nykyisin rakennuksessa toimii Tullimuseo.

Teksti ja kuva: Jenni Tuusjärvi

Juhani Adaminpojan muotokuva on nähtävillä Tullimuseossa.

Karsseri, asunto numero B 18

”Kuolleen kaupungin” sisäpihalla lepää vanha karsseri, joka rakennettiin arestihuoneeksi vuonna 1864. Entistä karsseria, pidätettyjen eristysselliä, koristaa tänä päivänä kodin lämpö ja kaunis puutarha.

Nykyään karsseria asuttaa vanhempi naispuolinen henkilö, jonka kotina vanha karsseri on ollut jo monet  vuodet.

Katto on ristiinkoolattu, mikä on harvinaista Suomenlinnan muissa rakennuksissa. Monien vuosien parannuksien jälkeen asunnossa on kaikki nykypäivän mukavuudet. Asunnon edustalla on pieniä sota-ajoilta jätettyjä elementtejä, kuten ullakkoikkunaan jätetyt ikkunakalterit.

Karsserin sellien väliset tiiliseinät on kaadettu ennen kuin siitä tuli koti sen ensimmäisille vakituisille asukkaille. Sotilasväen eristyssellirakennukseen muutti ensimmäisenä sotilasväkeen kuuluvan henkilön perhe.

Karsseri onkin ollut asuttuna 1900-luvulta alkaen tähän päivään asti. Karsserin nykyinen asukas pohtii:

– Tässä talossa on jotenkin jännä, sellainen hieno tunne asua.

Teksti ja kuva: Ronia Altintop

Kuuden eristyssellin karsseri on ollut kotina 1900-luvun alusta lähtien.